torstai 13. lokakuuta 2011

Christopher Ciccone: Siskoni on Madonna

Siirrytään lapsuuden satutunnelmista tosielämän tuhkimotarinoihin eli Madonnan elämäkertaan.

Ihan ensimmäiseksi on sanottava, että vaikka Madonna on maailman kuuluisimpia ihmisiä ja artisti, jonka uran muistan ihan ensimmäisestä läpimurtobiisistä lähtien, en haluaisi tavata häntä. Madonnan pikkuveljen - ja ohjaajan, pukijan, sisustussuunnittelijan, jokapaikanhöylän - Christopher Cicconen siskostaan kirjoittama kirja ei anna kuvaa kovinkaan sympaattisesta eikä helposti lähestyttävästä ihmisestä, vaan pikemminkin hyvin itsekeskeskeisestä tiukkiksesta, ärsyttävästä ja sosiaalisesti hankalasta ihmisestä.

Madonna ehdottaa että pelaamme hybridiversiota totuus ja tehtävästä, jossa ojennamme palavaa tulitikkua ympäriinsä, ja se kenen kädessä tikku on sen sammuessa, joutuu vastaamaan kysymykseen.
Kysymykset?
"Jos sinun pitäisi suudella jotakuta huoneessa, ketä suutelisit?"
"Kuka on huoneen kaunein ihminen?"
"Jos sinun pitäisi harrastaa seksiä jonkun huoneessa olevan kanssa, kenen kanssa harrastaisit?"
Kaikki vastaavat: "Madonna." "Madonna." "Madonna."
Paitsi minä: "John Enos." (s. 204)

Kirja alkaa sisarusten lapsuudesta ja loppuu vuoteen 2008. Tässä välissä Madonna on, kuten tunnettua, lähtenyt monilapsisen perheen maaseutukodista New Yorkiin, kiertänyt kapakoita ja esiintynyt kyseenalaisissa filmeissä tullakseen tunnetuksi, julkaissut ekat popkappaleensa ja niiden huomiota herättäneet videot, tullut siksi supertähdeksi, joka hän tänään on. Matka on ollut pitkä ja työteliäs, enkä ole varma, onko lopputuloksena onnellinen vain vain itsetyytyväinen tähti. Tai jopa tyytymätön tähti, sellainen jolle mikään ei riitä.

Madonnan uraa oli kiinnostava seurata, koska olen sen ikäinen, että hän on ensimmäisiä kuuntelemiani artisteja ja osaan etenkin hänen uransa alku-ajan kappaleet ihan ulkoa. Madonna on kuitenkin ollut niin paljon julkisuudessa, ettei elämäkerta tarjonnut juuri yllätyksiä hänen uransa suhteen. Kiinnostavinta olikin seurata sitä, miten Madonnan ja hänen veljensä suhde kehittyy.

Kirjan perusteella tuo sisaruussuhde ei ollut edes lapsena kovin lämmin ja myöhemmin siitä tulee varsinainen kuminauha: Madonna pompottelee veljeään mennen tullen ja tämä on vuoroin raivostunut, vuoroin huolissaan siskostaan. Kaikesta päähänpotkimisesta huolimatta veli uskoo, että hänen on kestettävä Madonnalta mitä vain: hän on ainoa ihminen, joka on pysynyt edes melko lähellä Madonnaa kaikki kuuluisuuden vuosikymmenet. Muu perhe tuntuu etääntyneen kuuluisasta jäsenestään lähes täysin, Madonnan miehet ja ystävät ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. Veli on pysynyt, työkaverina ja jonkinlaisena ystävänäkin. Silti hänkin sanoo, ettei esim. tunne Madonnan lapsia lähes ollenkaan.

Pienemmässä mittakaavassa tällaista vallankäyttöä ja riippuvaisuutta voi esiintyä tavallisissakin perheissä, samoin parisuhteessa. Kirja olikin kiinnostavaa ja ahdistavaa luettavaa narsismin ja läheisriippuvaisuuden, jonkinlaisen oudon kieroonkasvaneisuuden kuvauksena. Veli tuntuu katkeralta ja Madonna kiittämättömältä, mutta suuren kuuluisuuden sijasta selitystä haetaan paljolti siitä, että sisarukset jäivät lapsena äidistään orvoiksi. Ainakin veli tuntuu etsivän äitiä melkein kaikesta, ehkä Madonnastakin.

Erääksi keskeiseksi teemaksi nousee myös seksuaalisuus. Kirjan kirjoittaja Christopher on homoseksuaali ja ensin ainoa, joka tietää asiasta, on Madonna. Aluksi Madonnan suosio perustuu pitkälti hänen asemaansa homoikonina, mutta lopulta Madonnan tiimissä ei ole enää lainkaan homotanssijoita ja hän elää "tyypillistä heteroelämää". Veli pohtii kirjan aikana monet kerrat, eikö Madonna muista enää, mikä merkitys homojen popkulttuurilla on ollut hänelle. Entä aidsiin kuolleet homoystävät, eikö heidän muistollaan ole merkitystä? Vastauksia ei saada, sillä sisarukset eivät koskaan keskustele syvällisesti. He eivät puhu myöskään Madonnan seksuaalisuudesta, mutta veli on varma, että hänen riettaat videonsa ja asemansa jonkinlaisena seksin papittarena ovat vain imagon luomista, teennäisiä rooleja.

Nopealukuinen ja näppärä kirja kaiken kaikkiaan. Luin sen heti Lionel Shriverin Jonnekin pois -teoksen jälkeen ja kirja olikin hyvä vastinpari sille. Amerikkalaista unelmaahan tässäkin tavoitellaan, ja ainakin taloudellisessa mielessä siinä onnistutaankin varsin hyvin. Suosittelen siis entisille tai nykyisille Madonna-faneille tai muuten vain popkulttuurista ja kuuluisuudesta tai toisaalta vain hankalista perhesuhteista kiinnostuneille! Kirjan suomentajalle joudun kuitenkin lähettämään terveisiä, että kuka-joka-sääntö kannattaisi kerrata. Joku/jotain-sanojen tilalla oli niin usein kuka/ketä, että paikoin ajattelin lukevani Madonnan elämäkertaa Turun murteella.

Christopher Ciccone ja Wendy Leigh (toim.): Siskoni on Madonna. (Life with my sister Madonna). Helsinki-kirjat, 2011. Suom. Jera Hänninen
Kustantajan kirjaesittely

9 kommenttia:

  1. Oliko tämä se kirja, joka herätti kohua, kun se julkaistiin ekan keran USA:ssa? Muistan lukeneeni, että Madonna katkaisi sen jälkeen välinsä veljeensä tai jotain... Tuliko sinulle lukiessa sellaista vaikutelmaa, että jälleen kerran yksi sukulainen yrittää ansaita rahaa julkkis-perheenjäsenen avulla? Varmastikaan mikään kynnysmatto ei voi rakentaan Madonnan kaltaisen pop-idolin uraa, mutta siltikin itselle tulee mieleen, että eikö veljen olisi kannattanut elää alusta asti omaa elämää sen sijaan, että olisi ripustautunut siskoonsa. Jotenkin olen saanut tuosta kirjasta sellaisen kuva, että melkoista katkeruutta se ilmaisee? Olisi velikin ehkä ollut onnellisempi, jos olisi voinut kirjoittaa kirjan itsestään (tai jostain itseään koskevasta aiheesta) eikä siitä, millaista on olla kiittämättömän julkkiksen veli...

    En siis ole lukenut (vielä) kirjaa itse, tällaisia ajatuksia vain on tullut mieleen, kun olen lukenut kirjasta. Tuliko sinulle kirjaa lukiessa tällaisia ajatuksia vai menkilö etukäteistulkintani aivan harhaan?

    VastaaPoista
  2. Hei! En ole selvittänyt, millaista kohua kirja on aiheuttanut, mutta ajattelin lukiessani, että jos Madonna on sellainen, millaisen kuvan kirja hänestä antoi, hän ei varmastikaan ilahtunut kirjasta. Toisaalta hän pani kirjan aikana usein välit poikki veljensä kanssa ja "palasi yhteen" hänen kanssaan, joten mitään uutta välirikko ei olisi ollut. Ja toisaalta kirjasta ilmeni, että monet asiat jotka kauhistuttivat Madonnan lähipiiriä (elokuvissa epäonnistuminen, shokkivideoiden aiheuttama yleinen moraalinen paheksunta), Madonna itse on kuitannut vain olankohautuksella ja ajatuksella, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. (Myös sukulaissuhteen irtisanominen kohukirjan takia voisi olla julkisuustemppu.)

    Kirjasta ei tullut varsinaista rahastamisen makua, vaikka arvatenkin veli on ansainnut sillä mukavasti (ja varmaan mielestään oikeutetusti, koska hän tuo usein ilmi olleensa rahapulassa ja tehneenä Madonnalle duunia pilkkahintaan). Sen sijaan tuli sellainen maku, että on kurjaa, jos aikuiset ihmiset ovat noin riippuvaisia toisistaan ja jotenkin jumissa itsensäkin kanssa, että vuosikymmenenstä toiseen vatvotaan samoja asioita ilman että mikään muuttuisi. Sekä veli että sisko vaikuttivat aika katkerilta kirjassa. Kirjasta ei tullut kuitenkaan koston makua tai sellaista oloa, että veli olisi halunnut pönkittää omaa egoaan, vaan enemmänkin se oli sellainen terapeuttinen tilitys. Alkupuheessa veli käy läpi hankalaa sisarsuhdettaan ja sanoo jotenkin niin, että hän yrittää tässä nyt ymmärtää sekä omaa että siskonsa elämää. En ole aivan varma, saavuttiko hän tuon ymmärryksen kirjan aikana.

    VastaaPoista
  3. En ole liiemmin kuunnellut Madonnaa, mutta kyllä ne 80- ja 90-lukujen suurimmat hitit silti ovat tuttuja. Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta, varsinkin kun tuossa edellä mainitsit, ettei kirjasta jäänyt koston makua.

    VastaaPoista
  4. Maija, en minäkään ole kuunnellut Madonnaa enkä muutenkaan enää vuosikausiin seurannut aktiivisesti hänen tekemisiään, mutta häneltä ei voi välttyä.:) Ja etenkin ne alkuaikojen isoimmat hitit ovat sellaisia, että ne alkoivat soida automaattisesti päässä kun luin kirjaa.

    Minun tulee harvemmin luettua popparikirjoja tai muutenkaan julkkiskirjoja, mutta tämä kyllä kiinnosti, kun kirjan päähenkilö on niin tunnettu. Kirjassa oli myös jonkin verran kuvia, ihan mielenkiintoisia nekin.

    VastaaPoista
  5. Kiitos vastauksista, kuulostaa varsin mielenkiintoiselta tuo määrittely terapeuttiseksi tilitykseksi :)

    VastaaPoista
  6. Terapeuttinen tilitys on tietenkin hieman rasittavaa lukijan kannalta, mutta kuitenkin sympaattisempaa kuin kohupaljastelu tai rahastaminen. Sellaisia mielikuvia tämä kirja ei mielestäni herättänyt - olihan siellä kaikenlaista, mutta niinpä M:n julkisuuskuvassa on aina ollut.

    VastaaPoista
  7. Hmm. Minua periaatteessa kiinnostavat sellaisten ihmisten elämäkerrat jotka ovat tehneet elämästään jotenkin epätodellista ja Madonna ehdottomasti tähän joukkoon kuuluisi, mutta luulen että haluaisin lukea sen jonkun sellaisen kirjoittamana joka pystyy pitämään kohteeseen enemmän etäisyyttä.

    Ajatus Madonnan elämäkerrasta Turun murteella huvitti kyllä myös :)

    VastaaPoista
  8. Hei Jenni oli kiinnostavaa lukea Madonnasta. Blogissani on tunnustus sinulle! :)

    VastaaPoista
  9. Hdcanis, juuri tuo epätodellisuus minuakin kiinnosti, mutta ymmärrän tuon läheisyyspointinkin. Suomen kielestä en tiedä, mutta englanniksi löytynee Madonna-kirjallisuutta pilvin pimein. Ainakin tämä veljen kirja alkoi toteamuksella, että kaikkihan on jo sanottu ja moneen kertaan kerrottu, mutta ainoa jota ei ole kerrottu, on se, millaista on olla Madonnan veli. Tms.

    Sara, kiitoksia vielä tätäkin kautta! :)

    VastaaPoista