lauantai 8. lokakuuta 2011

Runohaaste: Risto Rasan syksy


Kirkkaana syysaamuna, 
kun vain kuura enää pitää lehtiä puissa, 
haluan irrota
- auringon napsaisemana.

Voiko runohaasteen muuttaa Risto Rasa -haasteeksi? Mielestäni kaikkien kannattaisi lukea hieman Rasaa. Hänen runonsa saattavat ensiksi vaikuttaa liiankin simppeleiltä ja lapsellisiltakin, mutta jotain taikaa niissä on: harva osaa kiteyttää kokonaisen hetken tai tunteen pariin sanaan. Kokeilkaa itse, se on yllättävän vaikeaa! Ostin juuri Tuhat purjetta, kootut runot -teoksen pokkarinakin, että saan vapaasti sotkea kirjaa. Kovakantiseen en raaaski tehdä merkintöjä ja pokkari kulkee kätevästi mukana - myös pian alkavalle lyriikkakurssille, jossa ilokseni kuulemma käsitellään Rasaa.





Syysaurinkoisen lauantaiaamun kunniaksi poimin Tuhat purjetta -kokoelman loppupuolelta muutaman syksyrunon.

Kasvihuoneen lasit on nostettu nojalleen
puutarhan muuria vasten.
Ruudut kuvastavat maisemaa kuin lautasjäät,
jotka syysmyrsky on ahtanut rantaan.

***

Sade sulkee suomut,
neulaset tiukkuvat.
Kylällinen kantosieniä
kuuntelee varjot auki
tiaisen sadepuhetta
taulakäävän markiisin alta.


***
Puuruska, maaruska, maamaatuskan syystuska.




Päivä lyhenee.
Puun kämmenten välissä
hehkuu jo syksy,
vaahteranlehtipiiippu,
kopassa ruskan värit.




Rasan runopokkarin takakannessa siteerataan Maaseudun Tulevaisuutta: "Kiireisessä ajassa Risto Rasan runous tarjoutuu levähdyspenkiksi."

Olen samaa mieltä. Ja nyt menen levähtämään tuonne oikeaan syysluontoon, nauttimaan runotunnelmista livenä.

Risto Rasa: Tuhat purjetta, kootut runot. Otava, Seven pokkarit, 2010.
Kustantamon kirjaesittely

12 kommenttia:

  1. Ehdottomasti Rasaa kaikille. Minulla on tällä hetkellä kriisi kun tuo oma pokkariversioni on piiloutunut jonnekin :<

    Mutta kyllä. Ehkä lapsellisia, mutta kuitenkin niin syviä, tärkeitä. <3

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia ja ihania runoja! Risto Rasa tarjoaa kyllä sellaista mutkattoman kaunista elämän pienten ihmeiden arvostamista.

    VastaaPoista
  3. Linnea, tuo taitaa olla ominaista noille runoiljamiehille! Minäkin taivuin ja hain uuden Saarikosken pokkarin, kun ensimmäinen katosi. :D

    Luru, hienosti kiteytetty Rasan runouden olemus! Jos useampi ihminen katselisi maailmaa rasamaisen pienimuotoisesti, täällä olisi enemmän rauhallisia ja onnellisia ihmisiä. Tietenkään aina ei voi vain katsella lyyrisin mielin vaahteranlehtiä, mutta kyllä se silti aika pitkälle riittää. :)

    VastaaPoista
  4. Tämä on kokoelmasta Hiljaa, nyt se laulaa (v. 74):
    "Syksy.
    Katulyhdyn valossa
    hyönteiset käyvät
    röntgenissä."

    Yksi suosikeistani kun sain kirjan Laulu ennen muuttomatkaa isältäni v 1984 18-v lahjaksi :)

    VastaaPoista
  5. Voi kun olisin lukenut aikaisemmin tänään postauksesi! Kävin akateemisessa, mutta en muistanut että tämä pitäisi hankkia. Ensi viikolla sitten Rasaa!

    VastaaPoista
  6. Jenni, pistäydypä kylässä! Siellä on sinulle jotakin... :)

    VastaaPoista
  7. Minä voisin kyllä ottaa runohaasteen vastaan myös Rasa-haasteena. En ole koskaan varsinaisesti Rasaa lukenut, vaikka olen pitänyt aina sillin tällöin vastaan tulevista yksittäisistä runoista.

    Ihania ruskakuvia :)

    VastaaPoista
  8. Hih, kirjoittelin juuri Rasasta... laitan varmaan huomenna ulos. Tämä tekstisi on ihana, ja minun pitää varmaan jostain ostaa Rasan kootut. Olisikohan kirjamessuilla?

    Linkitän -

    VastaaPoista
  9. Lumoavia kuvia!

    Sinulle on tunnustus blogissani! :D

    VastaaPoista
  10. Kiitos kommenteista! Olen aina yhtä vilpittömän onnellinen, kun löytyy muita Rasan ystäviä. Tuota kokoomapokkaria saa varmaan mistä tahansa nettikaupasta. Ostin itse omani (sekä kovakantisen että pokkariversion) Akateemisesta, pokkari maksaa vajaa kympin ja sen sai ihan tilaamatta, kunhan poimi mukaansa. :)

    Booksy, odotan erittäin suurella kiinnostuksella Rasa-juttuasi. Huomaan, että olet tehnyt runokokeen etkä ole kirjahalusta päätellen varmaankaan ainakaan Rasasta aivan kauhistunut. Jee!

    VastaaPoista
  11. Rasaan voisi tämän perusteella joskus vaikka tarttuakin! Antamaasi runohaasteeseen osuvasti sopien laitoin minäkin toissapäivänä blogiini runon omalta suosikiltani. Siis kirjailija on suosikkini - Meriluoto, mutta ei ehkä kyseinen runo ole se kaikista parhain.

    Lisäksi blogissani löytyy nyt runokirja-arvonta, jota tulin myös varovaisesti mainostamaan... :) Tervetuloa osallistumaan!

    VastaaPoista
  12. E-S, tartu toki! Rasan runot ovat niin lyhyitä ja ainakin näennäisen yksinkertaisia, että niihin on helppo tutustua.

    Tulen lukemaan Aila Meriluodon runon ja katsomaan runokirja-arvontaasi!

    VastaaPoista