maanantai 30. toukokuuta 2011

Mitä bussissa voi lukea?

Havaintojeni – ja minä yritän aina tehdä havaintoja toisten lukemisesta – mukaan aikuiset ihmiset lukevat julkisissa liikennevälineissä dekkareita tai muuta "helppoa" kirjallisuutta, lehtiä tai työpapereita. Eivät ainakaan lastenkirjoja, edes klassikkoja.

Asia tuli mieleeni, kun luin aamujunassa Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytärtä. Lukupiirimme valitsi sen kuukauden kirjaksi, koska olemme loppukesästä menossa Ronja-esitykseen Suomenlinnan kesäteatteriin.

Vaikka Ronja on lempikirjojani, tuntui vähän hassulta lukea sitä "ihmisten ilmoilla". Eivätkös aikuiset palaa lapsuutensa kirja-aarteisiin yksityisesti kotisohvalla nostalgioiden? Miltä näyttää, kun aikuinen lukee piirroskuvin elävöitettyä, suurifonttista kirjaa junassa? Luulen, että Ronja on kaukaakin katsottuna tunnistettavissa lastenkirjaksi.

Aloin kehitellä mielessäni teorioita, mitä muut työmatkailijat kirjastani ajattelivat. Joku saattoi ajatella, että olen vähän yksinkertainen... Tai olen äiti tai opettaja, "viran puolesta" tutustumassa lastenkirjaan? Jos joku tunnisti Ronjan, hän saattoi ajatella lukemiseni liittyvän kesäteatteriesitykseen – en ymmärrä, miksei koko maailman vouhkaa siitä, että Ronja tulee teatteriin! Tai sitten, ja tämä on lempiteoriani, joku tunnisti Ronjan ja ajatteli, että se onkin hieno kirja, pitääkin lukea se uudestaan.

Luultavasti kukaan ei huomannut kirjaani eikä ajatellut siitä mitään, vaan hassu tunne oli ihan omaa keksintöäni. Yleensä "käsilaukkukirjani" on melko tavanomainen, enkä mieti, mitä muut siitä ajattelevat. Ainoat Pitäisikö tämä kirja yrittää piilottaa muilta -hetket, jotka tulevat mieleeni, ovat Harlekiini-romaanin lukeminen bussissa ja Hamletin lukeminen kuntosalilla. Etenkin Hamletin kanssa sporttailessani oloni ei ollut suinkaan monipuolinen, vaan ristiriitainen.

Olet sitä mitä luet. Joskus tekisi vain mieli sanoa, että luen mä muutakin. Ja pitäisi myös muistaa, että se naapuripenkin kioskikirjallisuudenahmija voi hänkin lukea toisena hetkenä mitä tahansa.

Aiemmin bussilukemisesta ja lukemisvakoilusta on kirjoittanut ainakin Marjis.

26 kommenttia:

  1. Minä en useimmin mieti mitä kirjastani ajatellaan, ehkäpä koen useimmat tavanomaisina. Joskus kun olen lukenut jotain vaikeaselkoisempaa ammattikirjallisuutta, olen kyllä pikkuisen toivonut että joku huomaisi kirjani ja luulisi minun olevan älykäs... :/

    VastaaPoista
  2. Minua joskus vähän nolotti lukea supersankarisarjakuvia bussissa, etenkin Hellboyta ja The League of Extraordinary Gentlemenia, koska niiden kuvitus on paikoin aika raisua. Varsinkin jos viereen sattui istumaan joku vanhempi ihminen.

    Yleensä kyllä uppoudun kirjaan niin syvästi etten huomaa ajatellakaan mitä muut.. Mutta huomaan itse yrittäväni kuikuilla mitä muut lukevat!

    Ja oi Ronja! Meilläkin mietittiin että se pitäisi mennä katsomaan. Minun oma ensimmäisiä teatteriroolejani oli toisella luokalla kakkiainen ja olin niiiiin ylpeä silloin. Pitäisikin lukea oma Ronja taas..

    VastaaPoista
  3. Täällä hihitän..vai että vähän yksinkertainen ;) Kyllähän se kieltämättä voi joissakin herättää sellaisia ajatuksia jos näkee aikuisen lukevan lastenkirjaa vaikka ruuhkabussissa ;)

    En ole enää vuosiin matkustanut ilman lapsia bussilla/junalla, joten tuo ihana tapa on jäänyt unholaan väkisin.

    VastaaPoista
  4. Hihii! Minäkin matkustan nykyään niin vähän julkisilla tai istun kahvilassa yksin, etten pääse lukemaan tai kuikuilemaan toisten lukemisia kuten ennen.

    Mutta viime viikolla ollessani synnärillä luin jotakin naistenlehteä ja sieltä sellaisen naisen haastattelua, jonka aviomies oli vuosien masennuskierteen jälkeen tehnyt itsemurhan. Otsikko oli aiheen mukainen tietenkin. Voisin vaikka vannoa, että minua jututtamaan tulleen hoitajan katse viivähti auki olevassa lehdessä aavistuksen normaalia pitempään. Minä tietysti mietin, että tuleeko luokseni kohta joku psykologi juttelemaan, kun luen päivä synnytyksen jälkeen lehtijuttua masennuksesta ja itsemurhasta... (ei tullut, joten ehkä hoitajan katse oli vain omassa mielikuvituksessani!)

    VastaaPoista
  5. Eikös niissä busseissakin ole Ronjan mainoksia? Luulisin, että on ihan bussikelpoista luettavaa näin kesäesityksen kynnyksellä =)

    Itse punastelen aina, jos luen jotain kirjaa, jossa on liian-sellaisia-kohtauksia. Yleensä valitsen bussiin sellaisen kirjan, että se ei ole mitään K-18-kamaa, mutta esim. Luotettava vaimo pääsi yllättämään täysin. Silloin mennään lujaa pari sivua eteenpäin.

    Aika usein luen myös suomen kielen alkeisoppikirjaa, kun mietin tunteja. Ja yritän samalla näyttää tooosi opettajamaiselta, vaikka ei mua harmittaisi, jos joku ajattelee, että olen just maahantullut..

    VastaaPoista
  6. Minä katson aina kadehtien niitä, jotka lukevat julkisissa, koska minä en sitä voi tehdä. Kuulun niihin, joille tulee huono olo autossa/junassa lukiessa :P Ihan tyhmää. Joskus selailen sentään lehtiä pahoinvointia uhmaten.

    Mutta vuosia sitten luin puistossa Ronjaa ja puolen tunnin päästä oli pakko mennä takaisin kotiin, koska olin ihan varma että aikuiset katsoo mua kieroon :D

    VastaaPoista
  7. Ai niin, kuntosalilla luen aina kuntopyörää polkiessa sitä kirjaa, mikä kulloinkin on kesken. Joskus hävettää, kun yhtenä päivänä lukee jotakin asiallista ja fiksua ja seuraavalla kerralla mukana onkin ihan höpöhöpö kirja :) Toisaalta, kun kaikki muut vain treenaa hiki hatussa, tuntuu vähän nololta ylipäätään lukea salilla. Mutta kun siellä lapset ei ole jaloissa pyörimässä ja aika kuluu nopeammin ja vaikka mitä... :)

    VastaaPoista
  8. Ensimmäinen ajatukseni oli, ettei bussissa voi lukea mitään, sillä siitä tulee paha olo ;(
    Junassa ei onneksi tule ja siellä voi lukea, mutta myös seurailla mitä muut lukevat. Yritän lähinnä vähän kurkkia, onko teos joku minkä itsekin olen lukenut ja jos on, niin mitäköhän lukija siitä pitää.
    Bussista vielä, onneksi on keksitty äänikirjat. Viimeksi kun matkustin bussilla kuuntelin Täällä Pohjantähden alla Veikko Sinisalon lukemana. Se oli hauskaa, välillä nauratti jopa ääneen ;). Siinäkin sitä voi sitten miettiä mitä muut ajattelevat...

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Minä ainakin katsoisin bussissa Ronjaa lukevan ihmisen enemmänkin fiksuksi kuin yksinkertaiseksi. :) Se nyt on asia erikseen, jos lukee vaikkapa Pupu Tupunaa siinä itsekseen.

    Minkä kaupungin teatterissa Ronja muuten tulee? Olisi kiva nähdä se.

    VastaaPoista
  11. Näin paljon kommentteja, kiitos kaikille! :) Ehdin lukea Linnean kommentin jo töissä ja kun luin kotimatkalla bussissa Ronjaa ja siinä tuli kakkiaiskohtaus, minua nauratti kovasti, olihan (entinen) kakkiainen juuri kommentoinut blogiini. Niin että jos joku ihmetteli minua bussissa, se ei johtunut kirjasta, vaan hihittelystä... Pitäisikin testata mitä Pupu Tupuna aiheuttaisi aamuruuhkassa. Luultavasti ei mitään, sillä kyllä ne oudoksuvat katseet taitavat olla lähinnä omaa kuvittelua.

    Kun opiskelin kirjallisuutta avoimessa yo:ssa, minulla oli tapana lukea tenttikirjoja työmatkoilla, milloin mitäkin antiikin kirjallisuutta tai vaikka Helkavirsiä. Kun kerran mietin ääneen, näyttävätkö kirjavalintani omituisilta, jos joku samaan junaan usein tuleva tyyppi seuraa niitä, mieheni tytär sanoi hienosti: "Ajattele, sitten se voi luulla sua täydellisen sivistyneeksi!" (Huomatkaa luulla-verbi.)

    VastaaPoista
  12. Jos näkisin jonkun, aikuisen tai lapsen, lukevan Ronja Ryövärintytärtä, olisin innoissani. Eli viimeisin vaihtoehto veikkaamistasi kanssamatkustajien ajatuksista.

    Matkustan hyvin lyhyitä matkoja julkisissa, joten siinä ei ehdi juurikaan lukea. Jos on pitempi matka, niin kuvitetun kirjan lukeminen vähän nolottaa. Viimeksi tänään lukiessani Van Gulikin kirjaa Temppelin aave, joka on muinaiseen Kiinaan sijoittuva rikoskertomus.

    VastaaPoista
  13. Mulla on aika pitkät työmatkat ja sitä varten aina jokin kirja laukussa. Yritän monesti ottaa kirjan esiin melko huomaamattomasti, siten että kukaan ei näkisi sen etukantta, en tiedä miksi :D Ja jos luen jotain vähän "parempaa" kirjallisuutta tai klassikkoa, niin minulle tulee jostain syystä tunne että muut ajattelevat minun jotenkin hienostelevan. Vaikka tosiaan, tuskin kukaan ajattelee juuri yhtään mitään lukemisistani... tai no minä kyllä mielenkiinnolla yritän monesti kurkkia mitä joku muu bussissa lukee, joten ehkäpä joku muukin tekee niin!

    VastaaPoista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  15. Typotitypoti.. :)

    Entinen ja roolistaan edelleen äärimmäisen ylpeä kakkiainen kiittää!

    Minä ainakin saisin piristystä päivään jos joku lukisi Pupu Tupunaa aamubussissa!

    VastaaPoista
  16. Tuli mieleen kun Espanjaan juuri muuttaneena luin pitkällä junamatkalla yliopistolle Harry Potteria espanjaksi, kun en vielä paljon muuta viitsinyt sillä kielellä yrittää lukea, ja jotenkin nolostelin sitä, yritin pitää niin, ettei kansi näkyisi :D

    Nyt taas kesäaikaan en pääse miettimään näitä asioita kun kuljen melkein pelkästään pyörällä (on muuten ihan mälsää, ettei pyöräillessä voi lukea, pitää ehkä vihdoin kokeilla äänikirjoja). Talvisin metrossa lueskelen mitä laukussa sattuu olemaan, usein gradu- tai tenttikirjoja: toivottavasti kukaan ei niistä valikoimista ala vetää mitään johtopäätöksiä :)

    VastaaPoista
  17. Minä luin tänään metrossa kirjaa Filosofit ja rakkaus. Luen aina sekä metrossa että junassa. Bussissa en pysty lukemaan koska se tärisee.

    VastaaPoista
  18. Mäkään en voi lukea bussissa edes lehtiä, paha olo tulee ihan muutamassa minuutissa. Mutta ne äänikirjat, ne on pelastus!

    Ronjan tai minkä tahansa muunkin lastenkirjan lukijaa minäkin katsoisin kunnioittaen, että siinäpäs varmaan on laaja-alainen lukija...

    VastaaPoista
  19. Mä olen viime aikoina lukenunna saksalaisia ponikirjoja :D Jotta oppisin kieltä...

    VastaaPoista
  20. Minulla on ollut ihan sama, vähän nolo olo, jos olen töiden takia lukenut lasten- ja nuortenromaaneja bussissa. :) Ja voin kuvitella, että myös Hamletia lukisin punttiksella häpeillen, sillä kuvittelisin muiden luulevan, että yritän esittää hienompaa kuin olenkaan.

    Eläköön vahva itsetunto! :D

    VastaaPoista
  21. Ihania kommentteja, kiitos! :) Tästä keskustelusta rohkaistuneena luin tänään aamulla Ronjaa aivan ylpeänä ja häpeilemättä bussissa. Ties vaikka joku olisi katsonut, että onpa tuolla laaja-alainen ja hyvä kirjamaku. Ja enpähän lukenut kuitenkaan saksalaisia ponikirjoja. ;)

    Veikkaan muuten, että Ronja-kesäteatteria on katsomassa monia pelkkkiä aikuisseureita, ainakin meidän lukupiirin seurue on. Ronja menee siis Suomenlinnan kesäteatterissa, lisätietoa löytyy aiemmasta kirjoituksestani: http://kokolaillakirjallisesti.blogspot.com/2011/05/uutisia-ronjan-ystaville.html

    VastaaPoista
  22. Hei Jenni

    Onpa kiva, kun luetaan Ronjaa samaan aikaan! Minä tosin en lue sitä julkisissa liikennevälineissä vaan kotona. Luen monesti kyllä junassa jotain vanhempaa tyttökirjaa ja hieman kirjaa piilottelen, kun tuntuu siltä, että ihmiset sitä kuikuilevat. Voi tietysti herättää huomiota, kun kirjat ovat vanhoja ja kansikuvat ovat aika kauniita.

    Mutta nyt minulla on sellainen kirja menossa, jota luen vain junassa. Se sopii oivallisesti matkalukemiseksi. Kirjoitan siitä myöhemmin varmaan blogiini. :)

    VastaaPoista
  23. Voi, että olen nautiskellut tätä keskustelua lukiessani. :D Ihanaa, miten paljon ongelmia julkisesta lukemisesta voikaan kehittää.

    Juuri aamulla häpeilin, kun demoniharlekiinikirjassani tuli seksikohtaus ja mun viereen tuli joku istumaan. Olin varma, että se yrittää lukea mun kirjaa, vaikka kokemuksesta tiedän, että vieruskaverin kirjan lukeminen on tosi vaikeaa. :D

    VastaaPoista
  24. Sara, joo, hauska yhteensattuma! Minä aion vielä katsoa Ronja-elokuvankin, saan sen pian kirjastosta. Minusta olisi hienoa nähdä jonkun lukevan vanhaa tyttökirjaa junassa. Kommenttisi innoittamana päätin, että jos joskus näen jonkun tekevän niin, sanon hänelle, että hän lukee hyvää kirjaa (jos uskallan ;)). Odottelen, mikä on vain junaan kelpaava kirjasi. :)

    Marjis, voi ei, en osaa edes kuvitella, mikä ja millaunen on demoniharlekiinikirja ja sen seksikohtaus. Luulen, että tuollainen lukeminen on vierustoveirsta paljon kummempaa kuin Ronjan! :D

    VastaaPoista
  25. Piti nyt vielä tulla kommentoimaan että tämän tekstisi innoittamana tartuin tuumasta toimeen ja nyt on varattu liput heinäkuulle Ronjaan :)

    VastaaPoista
  26. Linnea, mahtavaa! Minä menen vasta elokuun alussa, joten toivottavasti raportoit Ronjasta sitten blogissasi. Ihanaa, kun on joku kirjallinen meno, jota odottaa koko kesä!

    P.S. Voit sitten analysoida etenkin kakkiaisten roolisuorituksia!

    VastaaPoista