maanantai 1. helmikuuta 2010

Odysseuksen armoilla

Kiitos julkisen Odysseus-lukulupauksen, kirjaurakka on nyt aloitettu. Ensimmäinen luku James Joycen järkäleestä on selvitetty, enkä ole päästänyt yhtään ilonkiljahdusta. Muutama ärtynyt murahdus ja kirosana on saattanut kuulua.


Odysseus tuntuu edustavan sitä lajia kirjoja, joista kyllä ymmärtää joka sanan (toisin kuin uuninrakentamisesta Hyryn Uunissa) mutta ei silti oikein hahmota mitään. Olen saanut selville, ketkä asuvat naapureina ja kenen äiti on kuollut. Yleisvaikutelma ihmisistä ja tapahtumapaikasta on meluinen, likainen ja hieman luotaantyöntävä, sekava. Jotkut yksittäiset sanat ovat kyllä olleet ilahduttavia - auringon vasama, koska en ollut sellaisesta kuullutkaan, ja suopunki, johon en olisi arvellut törmääväni tässä teoksessa.


Mutta huh, silti! Ainakin toistaiseksi ymmärrän hyvin, miksi Wikipedia tietää kertoa, että "monelle lukijalle Odysseuksen saattaminen loppuun on osoittautunut mahdottomaksi urakaksi", sillä mitä ilmeisemmin kirja muuttuu jatkossa todella omituiseksi ja sekavaksi. Vaan periksi ei anneta. Opin Wikipediasta senkin, että Dublinissa vietetään joka kesäkuun 16. päivä Bloomsdayta tämän kirjan innoittamana. Jospa tuota päivää voisi juhlia ensi kesänä Suomessakin - Odysseuksen selättämisjuhlana. Otan sen nyt vakaaksi tavoitteekseni.

8 kommenttia:

  1. Hui! Ei kuulosta ollenkaan rohkaisevalta. Mä en ole edes vielä ottanut Odysseusta hyllystä alas.

    VastaaPoista
  2. Ehdit siis vielä miettiä, kannattaako tähän haasteeseen lähteä mukaan. ;) Pahoittelen, etten ole kannustava, mutta en voi. Ehkä päääsen jatkossa kirjaan paremmin kiinni. Ja vaikken pääsisikään, niin onhan se sitten joskus kiva kehua, että olen lukenut Odysseuksen (ja toivoa, ettei kukaan pyydä kertomaan siitä mitään yksityiskohtaista).

    VastaaPoista
  3. Hmm, tämä kirja taisi olla minun ideani,joten kyllä varmaan on pakko olla haasteessa mukana. Tai voinhan keksiä muille kaikkia mahdottomia kirjoja ja katsella vierestä, kun muut kahlaavat niitä läpi. ;)

    VastaaPoista
  4. Jos jostain kirjastosta vielä löytyy, niin suosittelen lukemisen tueksi Hannu Riikosen opasta Odysseuksen ymmärtämiseen (nimeä en nyt muista). Selvisin sen avulla aikoinaan kirjatentin Odysseus-osuudesta läpi.

    Oppaan avulla kirjaan tulee jotain järkeäkin - en sano, että se muuttuu helpommaksi mutta kiinnostavammaksi kyllä, kun saa taustatietoa kaikesta kirjaan liittyvästä intertekstuaalisuudesta (alan kuulostaa taas kohta maisterilta). Lycka till, seuraan mielenkiinnolla! ;)

    VastaaPoista
  5. Ina, uskoin heti maisteria ja kokenutta O:n lukijaa ja varasin kirjastosta Riikosen oppaan. En edes tiedä, onko se juuri oikea opas, mutta nimen perusteella kuulosti siltä (Odysseus: kielen ja kerronnan sokkelo).

    VastaaPoista
  6. Minä olen myös mukana haasteessa, mutta Uuni on vielä kesken ja lukeminen on hieman takkuillut ajanpuutteen vuoksi viime aikoina, joten katsotaan, milloin pääsen Odysseukseen kiinni. Toivottavasti pian. Selitysopus kuulostaa tarpeelliselta. ;)

    VastaaPoista
  7. Voisikin olla fiksumpaa lukea selitysopus eikä itse opusta! Sitten tietäisi yleisellä tasolla, mistä on kyse. Kirjoista, joista luettuaan ei osaa sanoa mitään, jää hämmentynyt olo. Vaan voihan toki olla, että kevään mittaan esitämme perusteltuja, tarkkoja, kristallinkirkkaita havaintoja, ajatuksia ja päätelmiä O:sta.

    VastaaPoista
  8. En epäile sitä lainkaan. Itse sain muistaakseni tentissä aikaan vain Riikoselta plagioitua epämääräistä suttua, mutta olen varma, että se johtui ainoastaan nuoruudesta ja kokemattomuudesta. ;)

    VastaaPoista