Minä ja Aleksis

Hehkutus jatkuu. Vaikka ulkona on talvi ja pimeä ja kylmä, minäpä olen käynyt tänään kesäisessä Kaukametsässä ja nauttinut muutenkin Suomen kesäisestä luonnosta. Vaikka on näyttänyt siltä, että tarvon kohti bussipysäkkiä, mieleni on ollut jossain ihan muualla.

Olen siirtänyt mp3-soittimeeni alkuvuodesta ostamani Aleksis Kiven runojen kokoelman. Olen ihastunut! Katsokaa, miten kaunis kansi CD-kotelossa on (yllä) ja miten kiehtovilta CD:t näyttävät (alla). Parasta ovat tietenkin Kiven runot ja Hannu Huuskan miellyttävä lukutapa, mutta kyllä kaltaistani materialistia ilahduttaa myös se, että omistan jotain näin houkuttelevaa. Kunhan olen kuunnellut runoja enemmän, kerron tarkemmin niistä sekä ylipäätään kirjallisuuden kuuntelemisesta.


Voi myös olla, että kirjoitan pian otsikolla Minä ja Joel. Lainasin eilen kirjastosta Joel Hahtelan teoksen Elena äänikirjana. En ole aiemmin edes lukenut Hahtelaa.