sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Alkuvuoden kirjalöytöjä

Yritin viime vuonna pitää blogissa lukutoivelistaa, mutta eihän siitä mitään tullut. Olen palannut epäjärjestelmälliseen muistikirja-, post it -lappu- ja tekstiviestiluonnos-muistiinpanotekniikkaan. Tässä kuitenkin joitain viime aikoina netistä bongattuja kiiinnostavia kirjoja. Kiitos kanssabloggaajat, teiltä saa ihanasti ja melkein liiaksikin lukuvinkkejä!

Kaunokirjallisuutta
Richard Powers: Muistin kaiku - kuulostaa kiinnostavalta ja koskettavalta ja lísäksi hyvältä lukuromaanilta
Patricia A. McKillip: Serren metsissä - välillä pitää lukea satuja


Dekkari (!)
Yrsa Siguardottir:
Kolmas merkki - puolustuspuhe: olkoon vaan dekkari, mutta kertoo Islannista ja noitavainoista. Pahoittelen, että kirjailijan nimi on kirjoitettu väärin.


Tietokirjoja laidasta laitaan
Maarit Leskelä-Kärki
ym.: Aino Kallas. Tulkintoja elämästä ja tuotannosta.- Aino Kallas on kiinnostanut minua siitä asti, kun luin Sudenmorsiamen: olen jo kauan suunnitellut perehtyväni Kallaaseen paremmin.
Johanna Matero ym.: Lukupiirikirja - täytyyhän lukupiiriläisen tietää, mistä siinä on oikeastaan kyse!
Jorge Luis Borges: Kuvitteellisten olentojen kirja - kirja vaikuttaa niin kummalliselta, että sitä olisi hauska vähintäänkin selailla
Ulla Ahvenniemi ym.: Mistä on omat talot tehty - en ikipäivänä haluaisi rakentaa tai rakennuttaa taloa, mutta olen aina ollut kiinnostunut taloista ja niiden tarinoista, myös tekniseltä kannalta
Anu Ranta: Hienohelma ja vanhapoika - rakkaat huonekasvit. - Olen ilmeisesti päässyt keski-ikäistymään pahasti, kun tämä kuulostaa minusta mukavalta kirjalta.


Mielessä on tietenkin myös kaikkea jo aiemmin löydettyä, ja lisäksi kirjakevät tuo tullessaan kiinnostavia uutuuksia. Voi voi. Ystäväni kysyi kerran, miksei ole askartelijan tai ylipäätään harrastajan ammattia. Minä voisin kysyä, miksei ole lukijan ammattia.

Oliko joku noista listaamistani teoksista tuttu? Myös muista houkutuksista saa vinkata.

3 kommenttia:

  1. Kolmas merkki on tosiaan ihan lukemisen arvoinen teos. En lue yleensä dekkareita, eikä tuota ihan täysin siihen luokkaan voi laittaakaan.

    Kuvitteellisten olentojen kirja kuulostaa juuri niin ihanalta iltalukemistolta, että sitä voisi metsästellä seuraavilla kirjastokäynneillä.

    VastaaPoista
  2. Komppaan Slaniaa: en minäkään yleensä lue dekkareita, mutta jostain syystä tuo kolahti, samoin kuin muutkin (!) islantilaiset dekkarit. Esimerkiksi Arnaldur Indridason (ja tämäkin nimi väärin, sorry!)

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoista! Noiden kommenttien jälkeen haluan ainakin lukea Kolmannen merkin. Jospa oikeasti löytyisi dekkari joka sopii niillekin, jotka eivät yleensä lue dekkareita - niinhän monia dekkareita mainostetaan.

    Pitää myös googlata ja katsoa, kuka tuo Arnaldur on.

    VastaaPoista