torstai 7. marraskuuta 2013

Miten kirjastoa voi tukea? Ja pitääkö sitä tukea?

Netissä voi nyt allekirjoittaa adressin kirjastolle korvamerkittyjen määrärahojen puolesta. Siitä tuli mieleeni: Mitä mieltä olisit vapaaehtoisesta kirjastonkäyttömaksusta – maksaisitko, jos sellainen olisi? Viime aikoina olen huomannut keskustelua myös vapaaehtoistyöstä kirjastoissa. Mitä siitä pitäisi ajatella?

Minun ensireaktioni tällaisissa keskusteluissa on, että totta kai haluan tukea kirjastoa kaikin tavoin. Voisin maksaa mielelläni pienen kirjastonkäyttömaksun tai kirjastontukimaksun, enkä näe poissuljettuna vapaaehtoistyötäkään... Ja sitten toisaalta: jos kirjasto on julkinen ja ilmainen palvelu, ei kai sen rahoitusta ja toimintaa voi siirtää (osin) asiakkaille?

Eli en oikein tiedä, mitä lopulta ajattelisin. Kuulisin mielelläni toisten ajatuksia kirjaston tukemisesta!




Adressin osoite: http://www.adressit.com/kirjastoille_korvamerkitty_maararaha_sailytettava (jostain syystä linkitys ei onnistu).
Adressisivulla on myös pari artikkelilinkkiä, joiden kautta määräraha-asiasta saa enemmän tietoa.



Muita kirjastoaiheisia bloggauksiani (Lilyssä):

Kirjastonhoitaja kaunokirjallisuuden asiantuntijana: haastateltavana Pirjo Tuomi
Pohdintaa mm. kirjastonhoitajan ammatista ja työkentästä sekä kirjastojen tehtävästä.


Kirjastohaaste: Kehu kotikirjastoasi!
Kirjastokokemuksia eri puolilta Suomea.

Kirjastorakkautta! Kaisa-talo ja Helsingin yliopiston kirjasto
Tutustumisretki uuteen Kaisa-kirjastoon kameran kanssa.

Kirja-aarreaitta: Pasilan kirjaston kirjavarasto
Jokaisen kirjatoukan unelmapaikka!




38 kommenttia:

  1. Noin muuten en ota kantaa, mutta minä sulkisin pois vapaaehtoistyön. Muuten on vaarana se, että moni oikea (mitä kirjastovirkailijakin toimikin on!) työpaikka korvataan vapaaehtoisilla, mikä lisää työttömyyttä. Ja kenties jopa keinottelua korvata oikea työpaikka halvalla (siis ilmaisella) vapaaehtoisella. En pidä tästä kehityssuunnasta enkä näe syytä, miksi kirjaston pitäisi olla edelläkävijä tällaisessa kuvottavassa (ahneus)politiikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, kauheet typot. Eka kuppi aamukahvia vasta menossa. ;) Haluan myös tarkentaa, etten usko että tuo vapaaehtoisten käyttämisen toive tulee kirjastoilta itseltään - uskon, että moni kirjastoissa työskentelevä haluaa ihan mielellään säilyttää työpaikkansa palkallisena.

      Poista
    2. Kiitos kommenteista Elegia - ja muutkin! On helppo nähdä kaikkien pointit, ja olla samaa mieltä, mutta on vaikea todella täsmentää mielipiteensä ja vielä vaikeampi esittää ratkaisuja ja vaihtoehtoja.

      Siinä olen samaa meiltä, että vaikka vapaaehtoistyö on periaatteessa hyvä juttu, niin käytännössä se ei saisi syrjäyttää, korvata tms. mitään eikä ketään. Eli minustakin kehityssuunta on kyseenalainen.

      Poista
    3. Niin minustakin! Kirjastovirkailijoiden pätevyysvaatimukset ovat Suomessa syystä korkeat, mutta palkat huonot. Miksi vielä pitäisi leikata alan palkkoja ja työpaikkoja? Lisäksi loistavat kirjastopalvelut vievät muistaakseni n. 1-3 % kuntien budjeteista. Aika lyhytnäköistä on tässä säästää. Takana tuntuu olevan ajatus, että kirjastot ovat vain ylimääräistä ja mukavaa, koska sieltähän lainataan romaaneja, siis viihdettä, joka on turhaa. Oikeasti kirjastot ovat myös (romaanien ym. kaunokirjallisuuden lainaamismahdollisuus on tärkeää ihmisten mielenterveydelle ja hyvinvoinnille!), mutta esimerkiksi opiskeluun ja työhön olen aina tarvinnut nimenomaan kirjastopalveluja.

      Siispä valitettavasti päädyn sanomaan ei vapaaehtoistyölle kirjastoissa.

      Poista
    4. Kirsi, kiitos hyvästä kommentista. Minäkin olen käyttänyt kirjastoja etenkin opiskelu- ja muutenkin tiedonhakutarkoituksissa, MUTTA se ei tarkoita sitä, etteikö mahdollisuus lainata kaunokirjallisuutta tai esimerkiksi lastenkirjallisutta olisi ihan yhtä tärkeä kuin kurssi- ja tietokirjojen lainaaminen. Etenkin nyt, kun kirjojen elinkaari on tuntuu niin lyhyeltä, ei monia kirjoja edes saa ostettua, vaikka haluaisi.

      En halua uskoa, että kaunokirjallisuutta/viihdettä aliarvioitaisiin. En ainakaan halua kuulla sellaista. Mutta varmasti on niin, että kun rahaa on vähän, niin kirjoja ei pidetä yhtä pakollisena kohteena kuin monia muita, vaikka lukutaito ja oikeus kirjoihin/lukemiseen perustavan laatuisia asioita ovatkin.

      Voi harmi. Todella lyhytnäköistä, jos kirjastosta säästetään.

      Poista
  2. Samaa mieltä Elegian kanssa. Minä voisin kyllä sen maksun maksaa - ja maksankin siinä muodossa, että varaan koko ajan n. 2 - 3 kirjaa /viikko, noin 10 euroa kuussa siis menee kirjastoon, mutta sillä tietty maksetaan siitä, että kirjoja kuskataan eri kirjastojen väliä. MUTTA, kirjaston lukusalissa näkee ainakin meilläpäin juuri niitä ihmisiä, joilla ei ole varaa tilata lehtiä tai ostaa kirjoja. Monet lapset käyvät itsekseen kirjastossa. Kaikkien kodit eivät varmaan välittäisi maksaa, joten lapsilta vietäisiin tätäkin kautta.
    Minusta ilmainen kirjastolaitos on äitiys- ja lastenneuvolan ohella suomalaisten vahvuuksia. EU.n yhteydessä on kyllä koko ajan puhuttu, että meidän pitäisi saattaa erinäisiä palveluja EU:n tasalle eli siis huonontaa palveluitamme keskimääräisten EU-valtioiden tasalle!
    Työ on aina kannatettavaa, mutta sitä ei pidä tehdä ilmaiseksi, mikä on toisilla leipätyö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, minä taas en maksa enää mitään! Espoo ei peri enää varausmaksuja (ainakaan Sellon kirjastossa), vaikka olisin mielelläni niitä maksanut... Jonkun vapaaehtoisen tukimaksun tms. voisin suorittaa, jos tietäisin, että siitä on oikeasti hyötyä.

      Ja, samaa mieltä siinäkin, että kirjaston pitää ensi sijassa palvella ilmaisesti ja tuoda kirjat (ja kirjastot) kaikkien ulottuville.

      Poista
    2. No, ei meilläkään peritä varausmaksuja, jos varaa omasta kirjastosta. Mutta Kymenlaakson kirjastojen yhteislainaus pitää sisällään parikymmentä kirjastoa ja viisi kirjastoautoa. Sitä kyllä mielellään maksaa 1 euro/laina, että saa kirjastojen yhteistyön kautta tosi nopeasti uutuudet käsiinsä.

      Kirjastoautotoiminta on ollut myös hyvä juttu, toivottavasti niitä ei karsita. Muistan, miten hämmästynyt olin aikanaan, kun muutimme Kuhmossa keskustasta vajaan kahden kilometrin päähän lähiöön, ja eikös siellä ollut kirjastoautopysäkki omassa rivitalopihassa. Auto tosiaan kiersi myös aivan keskustassa.Toinen auto kulki perukoissa satoja kilometrejä päivässä ja tavoitti ihmisiä, jotka eivät ehkä koskaan käyneet kirjastotalossa.

      Poista
    3. Vaikka 50 sentin varausmaksu ei isolta tuntuisikaan, on sekin saattanut olla jollekin liikaa. Varausmaksu asetti myös asiakkaat epätasa-arvoiseen asemaan, kun isossa kirjastossa aineistoa on huomattavasti laajemmin kuin pienemmissä. Jos luki vaikka englanninkielistä kirjallisuutta, pieneen kirjastoon sen todennäköisesti joutui tilaamaan, Sellossa ehkä ei.

      Ja ei se raha kirjastolle suoraan tullut, vaan Espoon kaupungille noin yleensä. Kirjastoillekin kun on kaupunkien budjeteissa asetettu tuottotavoitteet, niin pahalta kuin se kuulostaakin.

      Varausten määrä on muuten varausmaksun poistuttua kasvanut ja noutamatta jääneiden varausten määrä pudonnut, tätä on Sellossa seurattu.

      Sini Neuvonen / Espoon kaupunginkirjaston duunari

      Poista
    4. Näyttää olevan eri puolilla maata eri varausmaksut, Espoossa 0 e, Kymenlaakson Kyytikirjastot-palvelussa 1 e ja ainakin Kainuussa Kainetissä 3 e!

      Poista
    5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    6. Sini, osaatko kertoa, miksi Helsingissä on edelleen maksu käytössä. Ei se minua haittaa, mietin vain nuita perustelujasi, että päteväthän ne todennäköisesti Helsingissäkin.

      Poista
    7. Hei Hanna!

      En ikävä kyllä osaa sanoa, miksi Helsingissä varausmaksua ei ole poistettu. Kannattaa olla yhteydessä niin Helsingin kirjaston johtajiin kuin kulttuurilautakunnan jäseniinkin ja pyytää heiltä perustelemaan.

      Sini

      Poista
    8. Varausmaksuissa näyttää tosiaan olevan eroja ympäri maata ja lähikunnissakin! Kiitos Sini, että osallistuit ammattinäkökulmasta keskusteluun. On ilahduttavaa kuulla, että varausmaksujen poisto on lisännyt kirjojen varaamista, silloinhan on onnistuttu. (Minä taas olisin silti maksanut mielelläni, koska olen varaamalla varmoistanut, että voin vain hakea kirjan kirjastosta ja silloin oli minusta kohtuullista maksaakin siitä, että joku hakea teoksen puolestani. Nyt yritän parantaa tapani ja hakea kirjat "suoraan".)

      Poista
  3. Olen useampaan otteeseen Turun pääkirjastossa (=lähikirjastossani) käydessäni päivitellyt sitä, että on se vain käsittämättömän hienoa, että meillä on näin upea, verovaroin toimiva palvelu. Pieni kyynikko minussa on kuitenkin jo monta kertaa miettinyt, että varmaan jossain vaiheessa tulee joku YLE-veron kaltainen kirjastovero (paitsi millä perusteella sitä voisi periä?) tms. ratkaisu. Toisaalta rakastan kirjastoja niin paljon, että ilomielin voisin niitä vähän tukeakin, mutta ehkä kuitenkin ennemmin vaikka vapaaehtoisen keräyksen kautta kuin pakolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahvittelija, parin pikapiipahduksen perusteella olen kyllä ihan kade lähikirjastostasi! Joskus haluan sinne ihan ajan kanssa ja koluamaan joka paikan...

      Kyynikko minussa epäilee joskus samaa ja sitten miettii, mitä tuo tarkoittaisi maksu tarkoittaisi käytännössä kirjastoille. Seuratkaamme, ihmetelkäämme tilannetta.

      Poista
  4. Laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta on yhteensä 28 kohtaa, joista kirjasto on vain yksi, perusopetus on mainittu ensin, kirjasto on 26:s. Ongelmahan on siinä, että kuntien taloudellinen liikkumavara on laman myötä kovin pieni.
    Olen valmis tukemaan sellaista päätöksentekoa, joka tuo kirjoja kirjastoihin hienojen seinien sijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Deekoo, kiitos kommentista. Kunnat (ja muutkin tahot) ovat varmasti nyt hyvin hankalassa tilanteessa, enkä pidäkään yllättävänä tai syytä ketään, jos kirjastolle tai monelle muullekaan kohteelle ei löydy nyt rahoja. Hämmentävää vain seurata asioita... ja helppon ihmetellä ja spekuloida, kun ei itse tarvitse päättää. Silti, totta kai, olen kirjaston, kaikenlaisten kirjastojen, puolella monestakin syystä.

      Poista
    2. Samaa mieltä Deekoon kanssa. Hienoja taloja ei tarvita, mutta niitä kirjoja kyllä. Edelliseen kotikaupunkiini Kuhmoon tehtiin hieno kirjasto oikein suunnittelukilpailun kautta, nykyisessä asuinpaikassani Kouvolan lähiössä on vaatimaton kirjastorakennus ihan kotinurkalla. Ensin olin vähän pettynyt, kun jouduin palatsista torppaan, mutta sitten huomasin, että kirjoja piisaa ja kirjastojen yhteisvaraus toimii hienosti. Kirjat on se pääasia! Nykyään suunnitellaan monesti aivan liian hienoja kirjastoja, mikä on turhaa!

      Poista
    3. Minusta monenlaisilla kirjastoilla ja kirjastorakenuksilla on paikkansa, mutta siitä on pidettävä kiinni, että kirjoja ja lukemis-/työrauhaa löytyy.

      Poista
    4. Eivät läheskään kaikki suunniteltavat kirjastot ole "aivan liian hienoja lukaaleja" Marjattaa lainatakseni. Ne hienot lukaalit yleensä vaan ovat niitä, jotka saavat valtakunnallista näkyvyyttä. Sitäpaitsi valtion korvamerkitty raha ei useinkaan mene näiden kärkiprojektien rakentamiseen vaan ihan tavallisten pienten ja keskisuurten kirjastojen rakentamiseen ja korjaamiseen (sekä kirjastoautoihin) silloin, kun tilat ovat usein jo niin huonossa kunnossa ja liian pieniä kirjaston toiminnan pyörittämiseen.

      Poista
    5. Riikka, kiitos kommentista! Toistaiseksi ei kai onneksi ole rakennettu kirjastoa, jossa ei olisi kirjoja, joten minusta kirjastorakennuksiinkin voi satsata. Ovathan ne kiinnostavia - kunhan niissä on niitä kirjoja, kuten sanottu.

      Olin viikonloppuna edistämässä erästä kirjoitusprojektia Helsingin yliopiston pääkirjastossa, Kaisa-kirjastossa. Se(kin) rakennus on jakanut mielipiteitä. Minä olen aiemmin ihaillut miljöötä, mutta nyt huomasimme, että kirjastossa on hyvä työskennelläkin. Ainakin viime lauantaina neukkareita oli vapaana ja käytettävissä ilman varausmaksuakin. Äänieristetyssä neukkarissa saattoi jutella vapaammin kuin muualla kirjastossa, toisaalta keskustelusta huolimatta työ eteni paljon paremmin kuin esim. kahvilassa, jossa olemme joskus tavanneet. Aion tästä lähin viettää vielä enemmän luppoaikaa Kaisassa!

      Poista
  5. Itse alaa opiskelevana en näe ratkaisuna asiakkaiden rahastamista. Varausmaksut ja muut ovat ymmärrettäviä pyyntöjä, mutta kirjastolaitoksen perusarvoihin kuuluu tasa-arvo: me tarjoamme kaikille samanlaiset mahdollisuudet päästä käsiksi tietoon. Jos kirjastopalvelut muotoutuisivat täysin maksullisiksi palveluiksi, kyseessä ei enää olisi kirjasto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, olen aivan samaa mieltä, enkä todellakaan toivo, että kirjastoista tulisi koskaan täysin maksullisia, vaikka esim. varausmaksun maksan (maksaisin) mielelläni. Siinä tosiaan romuttuisi kirjastolaitoksen perusajatus ja sen myötä aina moni muukin perusajatus.

      Poista
  6. Keski-Eurooppa on toiminut koekenttänä maksullisuuden kanssa, ja tilastot puhuvat puolestaan. Pienikin käyttömaksu tekee käytöstä rutkasti pienempää. Katso vaikka tätä keväällä julkistettua selvitystä:
    http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2013/04/eu_library_survey.html

    Vapaaehtoistyön paikkoja: kuvakirjahuoneen päivystävä mummi/pappa, joka voi lukea hetken taaperolle sen aikaa kun vanhemmat hakevat omia kirjoja. Opeta mitä vaan - päivän vapaaehtoiset, jotka tulevat kirjastoon opettamaan uteliaille jonkin oman juttunsa: sukan kutominen nurinpäin, bloggaamisen niksejä. Kirjaston pyörittämiseen tarvitaan koulutettua henkilökuntaa, lisäksi on sivareita ja työhön tutustujia, joista kirjastossa usein kuoriutuu aivan mahtavia tyyppejä ja asiakaspalvelijoita ;-).

    On tosi vaarallista, jos kirjasto aletaan nähdä "jos rahat riittää" -tyyppisenä palveluna. Kirjastoilla saadaan hirveän pienellä rahalla hirveän paljon lisäarvoa, kirjastojen osuus kuntien budjetissa on joku prosentti! Uteliaisuuden, tiedon saannin, oppimisen, yllättymisen, ajatusten haastamisen paikoilla säästetään sote-menoja ja tuetaan perusopetusta. Kyllä ne uudet seinätkin ovat paikallaan, jotta kaikki tarinat ja tapahtumat mahtuvat sisälle.

    ...tämä on siis aihe josta parkkiintunut kirjastolainen innostuu ;-). Jenni, olisi minulla sinulle myös vinkki, miten voisit tukea kirjastoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maru, kiitos perusteellisesta ja kiinnostavasta kommentista! Ja erityiskiitos tuosta selvityksestä, tutustun linkkiin ihan ajan kanssa.

      Vapaaehtoistyöideasi ovat kiinnostavia. Tuollainen toiminta toisi kirjastoon jotain lisää, mutta ei olisi (toivottavasti) muusta pois. Toisaalta soisin, että jos kirjastossa tapahtuu, niin se olisi juuri kirjastoon sopivaa toimintaa. Tässä päästäänkin taas rajanvedon hankaluuteen...

      Muutenkin yhdyn, kuten kaikki muutkin varmasti tässä ketjussa, tuohon "jos rahat riittää" -näkemykseesi. Jos emme muuta voi, niin puhutaan edes asiasta, ehkä se auttaa... Vaikka mielelläni myös kuulisin, mikä olisi kirjastontukemisvinkkisi minulle! Jos et halua kertoa sitä tässä keskustelussa, sähköpostiosoitteeni löytyy blogin sivupalkista.

      En pääse nyt linkittämään, mutta viime kesänä haastoin (vielä Lilyn puolella bloggaillessani) ihmiset kehumaan omaa kirjastoaan. Pitääkin kaivaa tuo postaus esiin ja yrittää pistää uutta tulta sen keskustelun alle!

      Poista
    2. Haasteesi on mennyt minulta ohi, mutta olen tietämättäni osallistunut siihen: http://kirsinkirjanurkka.blogspot.fi/2013/10/rakkaudetunnustus-kirjastolaitokselle.html

      Olen saanut tuosta kirjoituksesta paljon myönteistä palautetta monelta suunnalta, poikipa se yhden lehtihaastatattelunkin :) Kirjasto <3

      Poista
    3. Sorry, oli pakko vielä tulla lisäämään: paras tapa tukea (omaa/lähi-) kirjastoaan on KÄYTTÄÄ sitä: käydä usein ja lainata paljon.

      Poista
    4. Jenni, tuossa edellä sanoit, että jos kirjastossa on toimintaa, niin sen pitää olla kirjastoon sopivaa toimintaa. Olen samaa mieltä. Satutunnit lapsille esim. on hyvä juttu ja kirjailjavierailut tietenkin. Mutta en pidä oikein siitä, että kirjastoihinkin tulisi jonkinlainen kauppakeskustunnelma. Lapsille ei mitään peuhupaikkoja, niitä on muualla. Lapsistahan pitää opettaa lukijoita.

      Poista
    5. Juuri sain kuulla, että lähikirjastossani vuokrataan urheiluvälineitä ja joissain kirjastoissa mm. ompelukoneita. Onko nyt kirjastoista tulossa joitain monitoimikeskuksia? Mitä ajatella tästä, onko tämä hyvä vai huono juttu?

      Poista
    6. Samaa mieltä kuin Kirsi, paras tapa tukea kirjastoa on käyttää sitä, ja lainata kirjoja.

      Ylempänä omaan kommennttiini, olen Marjatan kanssa siis samaa mieltä, riittää viihtyisä "halpa" torppa, kun kirjoja tilataan, ja vanhoja löytyy ...

      Poista
    7. Nyt tulee todellinen kuulopuhemutuhuhukommentti, mutta jostain luin/kuulin, että esim. Espoon keskuksen kirjasto, Entresse, muistuttaa jo aika paljon jotain nuorisotilaa. Siellä hengaillaan noin ihan muuten vain ja vietetään aikaa esim. isoa telkkaria katsellen. Kirjat ovat sitten jossain "nurkassa".

      En ole käynyt kys. kirjastossa koskaan, mutta muistaakseni olen vieraillut sen nettisivuilla. Pitääkin mennä tutkimaan uudelleen, mutta minulle tuo visio oli aika kammottava. Itse kun tykkään käydä kirjastossa nimenomaan rauhassa tonkimassa ja saatan jopa jäädä sinne istuksimaan ja lukemaan (siis täällä, en tietenkään nykyään enää Suomessa).

      Mutta ajatus siitä, että pitäisi tutkailla kirjoja keskellä jotain "monitoimitaloa", ahdistaa.

      Poista
    8. Hei Elegia, olen tietysti Espoossa työskentelevänä puolueellinen, mutta Entresse ei ole läheskään niin paha, kuin miksi sitä väitetään. Kyllä, nuorisotilassa on suuri telkkari, jossa useimmiten taitaa olla joku peli käynnissä, siellä on paljon tapahtumia ja joskus nuoriso puhuu turhan kovaa ja joskus aikuisetkin (yleensä kännyköihinsä), mutta löytyy sieltä hiljaistakin aluetta. Minusta kirjat eivät ole siellä missään nurkassa, keskellä lattiaa enimmäkseen! Kannattaa käydä tutustumassa! Minusta Espoon kokoiseen kaupunkiin mahtuu hyvin erilaisia kirjastoja, hiljaisia ja perinteisempiä ja sitten Entressen ja Sellon tyyppisiä tapahtumakirjastoja.

      Sini

      Poista
    9. Paras tapa tukea kirjastoja on tosiaan se, että käyttää niitä! Koen, tai toivon, että voin tukea hieman myös kirjoittamalla kirjastoasioista silloin tällöin. En pidä valitettavasti itseäni erityisen aktiivisena kirjaston asiakkaana, mutta kirjasto on minulle tärkeä etenkin yleisesti ja monien muiden asiakasryhmien kannalta. Kirsi jo aiemmin mainitsi opiskelun: opiskeluaikoina minullakin on ollut jatkuvasti maksimimäärä teoksia lainassa. Samoin lapsena ja toki aika ajoin aikuisenakin... (Joskus katsoin lainaustilastojani ja olin parissa vuodessa lainannut yli 90 teosta. Se oli tuntunut moniin tuttaviini verrattuna vähäiseltä, mutta toisaalta moni ei edes lue tuota määrää kirjoja parissa vuodessa.)

      Minä olen tainnut käydä Entressessä kerran. Se oli kesää, oli rauhallista - ja oli kirjoja! Sellossa käyn siis usein ja miellän Sellon kirjaston nimenomaan kirjastoksi, vaikka siellä onkin monenlaista toimintaa. Kommentoin yllä, että minusta on hyvä, että monenlaisia kirjastoja, kunhan niissä on kirjoja ja työrauhaa muun ohella. Urheiluvälinevuokraus ym. tuntuu minustakin erikoiselta, vaikka tiedän, että sellaistakin kirjastossa tapahtuu... Toivoisin siis, että kirjaston toiminta olisi "kirjastomaista", mitä se sitten tarkoittaakaan. Toisaalta, vaikka minä haluaisin vain kirjoja, kirjoja ja kirjoja ja hiljaisia tiloja, voi olla, ettei moni muu haluakaan. Kenties "tapahtumakeskus" houkuttelee paikalle ihmisiä, jotka eivät muuten hakeutuisi kirjastoon, kenties he löytävät myös kirjat? Toivottavasti tämä ei ole pelkkää toiveajattelua.

      (Kun ajattelen itseäni nuorena, olisin varmaan ollut todella onnellinen, jos nuorisolla olisi ollut tapana hengata kirjastossa! Olen usein sanonut, että kadehdin nuoria, joilla on ollut Potter-ilmiö: minun nuoruudessani kukaan ei puhunut kirjoista eikä kirjastoista. Nyt ajattelen, että kirjasto olisi unelmien työpaikka!)

      Poista
    10. Ei ollut tarkoitus siis "mustamaalata" jotain tiettyä kirjastoa. Kukaan ei varmaan niin ajatellutkaan, mutta pakko vielä varmistaa :)
      Entresseen en varmastikaan pääse käymään, koska en Suomessa asu. Minulle kirjasto edustaa vanhanaikaisesti (?) sellaista rauhallista tilaa, jossa voi uppoutua kirjojen pariin. Ihan mielelläni olen vaikka siellä nurkassa, kunhan en keskellä touhua ja tohinaa. Menen siis itse yleensä kirjastoon silloin, kun en muutenkaan jaksa ihmisiä ja haluan olla rauhassa.

      Ymmärrän kyllä, että varmasti monenlaisille kirjastoille on tarvetta. Myös sellaisille tapahtumakirjastoille, joista sinä, Sini, mainitsit. Ajat muuttuvat, samoin tarpeet. Itse olin ahkera kirjaston käyttäjä Suomessa nuorempana ja silloin ehkä siihen tiettyyn rauhaan ja "yhden asian taloon" tottui. Tosin Leppävaaran (vanhassa) kirjastossa oli joskus aikoja sitten äänieristetty musiikkihuone, jossa kävin soittamassa pianoa. :)

      Kirjasto on tärkeä osa kulttuuria ja toivon todella, ettei siitä aleta tinkiä/karsia. Samoin kirjastot olivat minulle todella tärkeitä etenkin lapuudessa, koska meillä ei kotona ollut paljon kirjoja lapsille. Pasilan kirjasto oli kotikirjastoni ja siellä kyllä hengailtiin ihan muuten vain (esim. kun lintsattiin koulusta, hyi minua!). ;)

      Poista
  7. Huomenta ja suurkiitokset kaikille kommenteista! Palaan vielä päivän mittaan vastaamaan teille kaikille, mutta juuri nyt en ehdi, valitan. Sen sijaan linkitin postaukseeni mm. kirjastohaastejutun sekä kirjastonhoitajan työstä ja kirjastojen muuttuvasta roolista tekemäni haastattelun. Etenkin bloggauksien keskusteluissa on sivuttu monia tässäkin keskustelussa esiin tulleita asioita: kirjastojen perusideaa, kirjastojen tapahtumia, kirjastoarkkitehtuuria...

    Palaan mahdollisimman pian asiaan! Ja keskustelua saa toki jatkaa ilman minuakin. ;)

    VastaaPoista
  8. Mielestäni asiakkaat tukevat parhaiten kirjastoja käyttämällä kirjastopalveluja monipuolisesti ja puolustamalla kirjastopalveluja: lähipalveluja, ammattitaitoista henkilökuntaa, uusiutuvaa ja monipuolista aineistoa, tapahtumia jne. jne. Ja kertovan näistä hyvistä ja monipuolisista palveluista kaikille: ystäville, työkavereille, perheenjäsenille, sukulaisille, tuntemattomille, kuntien päättäjille jne. jne. Vapaaehtoistyötä voisi tehdä esim. auttamalla huonosti liikkuvia vanhuksia käymään kirjastossa tai viedä heille lukemista kotiin ja lukea ääneen. t. Merja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merja, kiitos kommentista, hyviä vapaaehtoistyöideoita kirjaston ja lukemisen puolesta! Ja kannattaa tosiaan käyttää kirjastoja mahdollisimman monipuolisesti ja antaa puskaradionkin kertoa kirjastoasiaa.

      Olen joskus sanonut, että minusta pitäisi lukea vain oman hyllyn kirjoja, etteivät ne unohdu, ostaa kaikki kirjat, jotta tukisi kirja-alaa ja samaan aikaan lukea vain kirjaston kirjoja, että tukisi kirjastoakin. Lukutoukan ongelmia....

      Poista