tiistai 12. heinäkuuta 2011

Onko kirjailijan sukupuolella väliä?

Minua on aina kiinnostanut paradoksaalinen väite, että naiset lukevat vain naisten kirjoittamia kirjoja ja toisaalta, että vain naiset lukevat kaunokirjallisuutta. Kukas ne miesten kirjoittamat kirjat sitten lukee?

Jokin aika sitten Sinisen linnan kirjaston eräässä keskustelussa nousi esille lukemisen sukupuolittuminen, ja lupasin listata tämän vuoden ensimmäisen puoliskon kirjat blogiini kirjailijan sukupuolen mukaan jaoteltuna. Nyt tilasto on tehty ja se näyttää tältä:

Kotimainen kaunokirjallisuus
naisten kirjoittamat 15
miesten kirjoittamat 9

Ulkomainen kaunokirjallisuus
naisten kirjoittamat 15
miesten kirjoittamat 5

Tietokirjat ja elämäkerta
naisten kirjoittamat 13
miesten kirjoittamat 13

Runoteokset
naisten kirjoittamat 5
miesten kirjoittamat 4

Lasten ja nuorten kirjat
naisten kirjoittamat 3
miesten kirjoittamat 2
yksi "sekateos"

Olen siis lukenut (ainakin osittain, esim. kaikkia tietokirjoja en ole lukenut kokonaan ja osa romaaneista on jäänyt kesken) 51 naisten kirjoittamaa kirjaa,  33 miesten kirjoittamaa kirjaa ja yhden sekateoksen. Vaikuttaa siltä, että luotan miehiin runoilijoina (tai runoilijana, koska kaikki runot olivat samalta runoilijalta, Risto Rasalta) ja etenkin tietokirjailijoina, mutta en romaanien kirjoittajina! Olin hämmästynyt etenkin ulkomaisten miesten kirjoittamien romaanien vähäisyyttä, mutta totta, eipä minua ole kukaan ulkomainen proosankirjoittajamies viime aikoina erityisemmin houkutellut.  Noista lukemastani viidestä ulkomaisesta miehen kirjoittamasta romaanista jäi kaksi jäi vielä alkuunsa kesken, yhden luin hyvin huolimattomasti ja harppoen.

En haluaisi lukea näin sukupuolipainottuneesti kaunokirjallisuutta, mutta näemmä vain vahvistan stereotypiaa, että naisia kiinnostaa naisten kirjoittama kirjallisuus. Kuitenkin kotimaisissa suosikeissani on paljon miehiäkin. Väinö Linnan ja Risto Rasan lisäksi arvostan esimerkiksi Veikko Huovista ja Kjell Westötä, mutta en ole vain sattunut lukemaan heitä tänä vuonna. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä olen lukenut moneen kertaan, ja Timo K. Mukkaakin usean teoksen verran.

Yritin viritellä miehenikin kanssa keskustelua lukemisen sukupuolittumisesta, koska hän ei ole puolestaan viime aikoina lukenut lainkaan naisten kirjoittamia kirjoja. Tähänkään ei löytynyt syytä, sillä mies sanoi, että kyllä hänkin periaatteessa lukee molempia sukupuolia, ja lapsena, Viisikko- ja Agatha Christie -kausien aikana hän ei muustä pitänytkään kuin naisten kirjoittamista kirjoista. Nyt häntä eivät kuulemma kiinnosta ihmissuhderomaanit, vaan hän lukee usein joko jotain (eko- tai historiallista) trilleriä tai tietokirjaa; juuri tällä hetkellä työn alla on tosin Hanif Kureishin Esikaupunkien Buddha. Se on muuten taas yksi kirja, jota minä en ole saanut lukuisista yrityksistäni luettua, tuntuu, että luemme aina eri kirjoja.

Koska kumpikaan ei keksinyt hyvää selitystä oman sukupuolensa kirjailijoiden suosimiselle, yritin sitten miettiä, mitkä kirjat ovat "sukupuolisesti neutraaleja" kirjailijaa ajatellen. Monet tietokirjat ja historialliset kertomukset ovat. Kotimaisista, naispuolisista nykykirjailijoista minusta varsin sukupuolisesti yleispäteviä teoksia kirjoittavat Sofi Oksanen (Puhdistus), Leena Krohn ja Johanna Sinisalo, Pirkko Saisiokin. Mieskirjailijoista mieleeni nousi ainakin Pasi Ilmari Jääskeläinen, joka on tosin tainnut sanoa kirjoittavansa naisille, naiset kun sitä kaunoa enimmäkseen lukevat.

Jatketaan keskustelua! Olisin halunnut lähestyä tätä aihetta jotenkin tieteellisemmin ja tarkemmin, mutta vaikka mietin sitä monta päivää, en jotenkin saanut aiheesta enemmän irti tai päässyt siihen kunnolla kiinni. Se on mielestäni erikoista, koska luen sekä kirjoja että kirjailijahaastatteluja jatkuvasti ja muutenkin pohdin lukemistani.

Siis: onko lukeminen sukupuolittunutta ja jos, niin miksi on tai miksi ei ole?

LISÄYS: Kirjallisuudentutkijoiden kiinnostavassa blogissa Café Voltaire on hyvä keskustelunavaus siitä, onko "kaikkien naisten rakastama" Siri Hustvedt vain naisten kirjailija ja jos on, miksi on.

39 kommenttia:

  1. Kiva kun tilastoit! Kiinnostavaa pohdintaa; minulle tuli mieleen että lukeminen taitaa olla sitä sukupuolittuneempaa, mitä viihteellisemmässä tarkoituksessa luetaan, esim. romantiikka (lähes aina naiset) ja trillerit (useimmiten miehet). Viihdettä (tai "lukuromaaneja") lukiessaan ihminen haluaa ennen kaikkea samastua henkilöhahmoihin ja lukea itseään kiinnostavista aiheista. Korkeakirjallisuudessa sitten taas sukupuoli menettää merkitystään, koska kirjailija kirjoittaa jotenkin universaalimmin, koskettaen ihmistä, ei niinkään sukupuolta.

    VastaaPoista
  2. Minulle on jäänyt jostain lukemisharrastustilastoista sellainen muistikuva, että nyrkkisääntönä ja törkeästi yleistäen naiset lukevat sekä naisten että miesten kirjoittamia kirjoja, kun taas miehet lukevat enimmäkseen miehiä. Täytyypä tehdä empiiristä tutkimusta omalta listalta!

    VastaaPoista
  3. Muistelemani tilasto löytyikin Tilastokeskuksen sivuilta (http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-06-15_004.html?s=3):

    "Vapaa-aikatutkimuksessa kaunokirjallisuuden lukijoilta on myös kysytty, lukevatko he enimmäkseen naisten kirjoittamia kirjoja, enimmäkseen miesten kirjoittamia kirjoja vai kumpiakin yhtä paljon. Naisten keskuudessa on selvästi enemmän niitä, jotka ovat avoimia sekä miesten että naisten kirjoittamalle kirjallisuudelle: yli 60 prosenttia naisista, mutta vain hieman yli kolmannes miehistä ilmoitti lukevansa sekä miesten että naisten kirjoittamia kirjoja. Sen sijaan yli puolet miehistä (ja kahdeksan prosenttia naisista) ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamia kirjoja. Naisista neljännes (ja miehistä prosentti) ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamia kirjoja."

    VastaaPoista
  4. Itse lisäsin juuri blogiini tunnisteet mieskirjailija ja naiskirjailija, ja kuten uumoilinkin, tuli naisia paljon enemmän... En tiedä mistä se johtuu. No itse luen lähes pelkästään kaunoa, ja jotenkin vain kiinnostavalta vaikuttavat kirjat sattuvat yleensä olemaan naisten kirjoittamia.

    VastaaPoista
  5. Maria, hyvä ja varmasti tosi havainto sekä kirjallisuuden että lukemisen suhteen. Olen ihan samaa mieltä. :)

    Luru, kiitos kiinnostavasta tilastolinkistä! Miehet voisivat siis lukea vielä naisiakin avarakatseisimmin.

    Minun mieheni on muuten lukenut ainakin Atwoodia, tuli vasta mieleeni. Muutenkin luulisin, ettei scifi- tai vaikka fantasiapuolella ole niin väliä, onko kirjailija mies vai nainen.

    VastaaPoista
  6. Anki, no niin se vaan näemmä sattuu olemaan. :) En ole koskaan valinnut kirjaa, enkä aio valitakaan, kirjailijan sukupuolen mukaan, mutta silti olen näemmä vinoutunut naisten kirjoittaman kirjallisuuden suhteen. Kuitenkin mielestäni esim. lehdet nostavat esiin sekä mies- että naiskirjailijoita, niin ettei voi ajatella että vaikka naistenlehdet kirjoittaisivat vain naiskirjailijoista.

    Pitääpä katsoa sinunkin tilastosi!

    VastaaPoista
  7. Entä tieto-, ammatti- tai harrastekirjat, toimitetut kirjat ja useamman, mutta vastakkaisen sukupuolen kirjoittamat kirjat?

    Hymyilen iloisesti viihde- versus korkeakirjallisuustematiikalle :). Hauska:)!

    VastaaPoista
  8. No niin, nyt oli pakko ruveta laskemaan... Arvelin että olisin enemmän naiskirjailijoiden teoksiin päin kallellani ja olihan se niin. Yllätyin kuitenkin siitä, että ero naisten ja miesten välillä oli pienempi kuin luulin.

    En tietoisesti katso kirjailijan sukupuolta valitessani luettavaa. Huomaan silti että jännittävää luettavaa etsiessäni ajauden selvästi helpommin miesten seuraan, vaikuttaisiko genre siis lukemisen sukupuolijakaumaan?

    Täältä löytyy kyllä aina jotakin kiinnostavaa pohdiskeltavaa! :)

    VastaaPoista
  9. Olen itse asiassa aina välillä ottanut tämän aiheen esille ihan "oikeassa elämässä", koska kysymys on minusta kiinnostava. Keskustejen perusteella sanoisin, että nuo Lurun esittämät tilastot pitävät aika hyvin paikkansa: tiedän paljon miehiä, jotka lukevat melkein pelkästään mieskirjailijoita, kun taas suurin osa naisista tuntuisi lukevan molempia sukupuolia, ehkä hiukan naisiin päin kallistuen.

    Olen myös kysellyt vain miehiä lukevilta miehiltä, miksi niin on. Vastaukseksi olen saanut, joko "En tiedä, ei se ole mitenkään suunniteltua" tai "Naiskirjailijoiden teemat eivät kiinnosta." Tästä tietysti herää jatkokysymys, että mitä ne naiskirjailijoiden teemat sitten miesten mielestä ovat. Ja miksi ne eivät kiinnosta. Ja entä jos ei tietäisi kirjailijan sukupuolta: vaikuttaisiko se lukukokemukseen.

    Itse olen kai aika tyypillinen naislukija, koska luen molempia sukupuolia, mutta kuitenkin hiukan enemmän naiskirjailijoita.

    VastaaPoista
  10. Mielenkiintoinen aihe! :) Tarkistin pikaisesti, millainen on minun tilastoni tänä vuonna, ja se oli suurinpiirtein 60 naisen ja 20 miehen kirjoittamaa kirjaa sekä sekateokset.

    En tietoisesti valitse kirjailijaa sukupuolen perusteella, mutta ilmeisesti naiset kirjoittavat enemmän sellaista, mitä haluan lukea.

    VastaaPoista
  11. Tämä on kyllä kiinnostavaa, minäkään en valitse kirjaa sukupuolen mukaan, mutta jostain syystä luen enemmän miesten kirjoittamia kirjoja ja miehen kirja päätyy useimmiten hyllyynikin. Laskin juuri että pienessä kirjahyllyssäni on vain 4 naisen kirjoittamaa kirjaa (potterit laskettu yhdeksi :))! No, kirjoja ylipäätään on vain jotain 30, mutta aikamoinen vähemmistö joka tapauksessa. Minä en lue rikoskirjallisuutta, joten genre ei voi olla selityksenä. Minuun kai vain paremmin kolahtaa miesten tapa käsitellä ihmissuhteita kirjoissaan, mutten kyllä pysty tätä mitenkään perustelemaan. Tässäpä onkin loppuillaksi mietittävää. :)

    VastaaPoista
  12. Jännä keskustelu ja kiva tapa analysoida asiaa, tuo eri luokkien huomiointi! Kun mietin omaa lukuhistoriaani, se on ollut ennen blogin aloittamista selkeästi mieskirjailijoihin painottunutta viime vuosina. Olen lukenut paljon scifiä, joka on perinteisesti ollut enemmän mieskirjailjoiden temmellyskenttä sekä trillereitä. Historiallista fiktiota, josta myös pidän kovasti, tosin kirjoittavat enemmän naiset. Kai.

    Teemoista siinä on paljolti kysymys; kovin puhtaasti ihmissuhderomaani (jos sellaista nyt on) on minusta helposti tylsä. Mutta siis, blogistanian myötä on löytynyt paljon mahtavia kirjavinkkejä, ja nyt on tullut luettua kaikenlaista.

    Naisten kirjoittamaa kirjallisuutta olen kuitenkin tietoisesti alkanut lukea enemmän. Uskon jossain määrin sellaiseen sterotyyppiseen ajatukseen, että naisten on helpompi kirjoittaa kiinnostavia naishahmoja... mutta ei se mikään luonnonlaki kyllä ole, molemmissa sukupuolissa löytyy henkilökuvauksen osaajia.

    VastaaPoista
  13. Olisin voinut vannoa lukevani naisten kirjoittamia kirjoja enemmän ja näin olikin, mutta ero on paljon pienempi kuin luulin.

    Laskin nopeasti bloggaamani kirjat ja tulos oli 47/40 naisten hyväksi.

    VastaaPoista
  14. hmmm... en ole tietoisesti ollenkaan valinnut naiskirjailijoita, mutta niin vain näyttää käyneen, että tämän vuoden luetuista kirjoista vain 7/32 on mieskirjailijoiden. Tosin taitaa osaksi johtua siitä, että kävin läpi pari sarjaa ja sattuivat olemaan naisten. Jos ottaa vain kirjailijat niin suhdeluku on 7/18. On siinä silti eroa...

    VastaaPoista
  15. En nyt ehdi rueta laskemaan omasta blogista, vaikka mieli tekisi. Kun blogeissa jokin aika sitten oli paljon näitä mies- ja naiskirjailijalistoja, huomasin, että luen enemmän miesten kirjoittamaa kirjallisuutta. Oikeastaan vasta toisista blogeista saatujen vinkkien myötä olen hitaasti alkanut perehtyä enemmän naiskirjailijoihin.

    Eli mitämitä, olenko minä nyt sitten joku tilastopoikkeus? :D Mutta kuten Lurun mainitsemassa tutkimuksessa tuli esille, sanoisin näin perstuntumalla, että meitä miehiä lukevia naisia on enemmän kuin naisia lukevia miehiä.

    Luulen, että itse luen enemmän mieskirjailijoita siksi, että blogin ulkopuolella keskustelen kirjoista ja kirjallisuudesta eniten isäni, veljeni ja mieheni kanssa, joten se näkyy myös siinä, millaisia lukuvinkkejä saan.

    VastaaPoista
  16. Onpas kiinnostava aihe! Tätä täytyykin tutkailla paremmin. Palaan asiaan.

    Ennakkokäsitykseni on, että luen enemmän naiskirjailijoita kuin mieskirjailijoita, mutta tietoisesti valintaani vaikuttaa se, että luen ylipäätään kirjailijoiden mukaan tavallsesti. Jos löytyy siis hyvä kirjailija, luen vähitellen kaiken häneltä. Tämä vinouttaa ehkä tilannetta. Palaan tähän. Kiinnostava tilasto! Kiinnostava aihe.

    VastaaPoista
  17. Mielenkiintoista! :)
    Pikainen tilastointi tämän vuoden kirjoista kallistuu niukasti mieskirjailijoiden hyväksi 33/31 + kaksi sekateosta.

    Kuten muut, minäkään en tietoisesti valitse lueattaviani kirjailijan sukupuolen perusteella. En lue dekkareita juuri ollenkaan, mutta näköjään tykkään miesten kirjoittamasta kaunokirjallisuudesta...

    Suurella mielenkiinnolla jään odottamaan keskustelun etenemistä :)

    VastaaPoista
  18. Onpa kiinnostava keskustelu. Itse näin tarkistamatta luulen lukevani enemmän nais- kuin mieskirjailijoita. Tuntuu, että naisten kirjoittamissa kirjoissa käsitellään useammin itselle läheisiä aiheita. Samoin viihdekirjoissa tulee usein valittua naiskirjailijoita.

    Vanhempaa kirjallisuutta tämä ei koske siinä mielessä kuin uutta, mutta yleistäen sanoen, on tiettyjä aiheita, joista en enää lue, sotajutut listan kärjessä, ja usein niitä kirjoittavat miehet.

    Tietokirjojen lukemisessa ei ole mielestäni sellaista sukupuolittuneisuutta.

    VastaaPoista
  19. Suurkiitokset kommenteista tasapuolisesti kaikille keskusteluun osallistuneille! Mielenkiintoisia tilastoja ja mielipiteitä. Onneksi sentään löytyi myös paljon miesten kirjoittamia romaaneja lukevia naisia, joskin yleisesti ottaen naisten kirjoittamat kirjat taitavat olla naislukijoiden suosiossa. Minunkaan mielestäni tietokirjoissa ei ole samanlaista sukupuolettumista, ei mutu-tuntumalla eikä myöskään oman tämän vuoden puolivuotiskauteni perusteella. Etenkin tietokirjoissa on myös usein monia tekijöitä, miehiä ja naisia.

    Lukemisen sukupuolijakauma riippuu varmasti siitä, mitä genreä lukee. Aloin myös miettiä, että olisi todella mielenkiintoista tietää, miten julkaisutilastot jakautuvat esim. yhden vuoden aikana genrettäin ja sukupuolittain. Pitääkin alkaa tutkia, jos jostain selviäisi, millaisia kirjoja meille "tyrkytetään". Kenties naisten kirjoittamia romaaneja on enemmän, kun naiset ehkä lukevat enemmän romaaneja? Toisaalta bestsellerit tuntuvat usein olevan miesten jännäreitä, puhuttiinpa koti- tai ulkomaisista teoksista.

    Hymyilin keskustelua lukiessani sille, että kukaan ei ihmetellyt, että oletpa lukenut paljon. Kaikki vain tuumasivat lukeneensa hurjan määrän kirjoja ja kertoivat, millaisia ne olivat. Jossain muussa ympäristössä jo luettujen määrästä olisi tullut sellainen haloo, ettei keskustelu olisi edennyt kirjailijoihin asti lainkaan. :D

    Tuleeko muille mieleen "sukupuolineutraaleja" kirjailijoita, tai vaikkapa lisää naiskirjailijoita, joita miehetkin lukevat tai ainakin voisivat lukea?

    VastaaPoista
  20. Tämä jäi vaivaamaan niin paljon, että tein hätäisen yhteenlaskun blogin viimeisen (noin) sadan judun tiimoilta: näyttää siltä että olen todella painottanut naisia tänä vuonna :D 80/30 tai jotain niillä main, sellaisista teoksista, joilla on yksi tekijä. Mikä hurjinta, siinä on joukossa miesten kirjoittamia tietokirjoja ja sarjakuvia.

    Mutta genre vaikutttaa totta kai, viime kuussa oli romantiikkaputki, eikä miesten kirjoittamaa romantiikkaa juuri ole markkinoilla. Miksiköhän? :-)

    Voi itku, kohta pitää perustaa mieskiintiö tai menee ihan yksipuoliseksi! No, ehkä tuo 101 naisten kirjan listanikin on vähän vaikuttanut asiaan. Pidän tilannetta silmällä... Tämä on aihe johon varmaan palaan vuosien mittaan monta kertaa, nyt kun on lukupäiväkirja, josta voi tarkistaa mitä on lukenut. Kiitos kun kysyit kiinnostavan kysymyksen!

    ps. Onneksi nyt kesken olevasta kolmesta kirjasta kaksi on sentään miesten :-)

    VastaaPoista
  21. Booksy, minäkin ajattelin tilastoida lukemiseni tästä lähtien puolivuosittain, näitä oli niin kiinnostava laskea ja sitten pohtia tuloksien syitä. Mutta toivon, etten ala lukea tahallani enemmän miesten kirjoja loppuvuotta kohden, että tilastovinouma saadaan kuntoon. :D Jos huomaatte, että luen vain ulkomaisten miesten kirjoja, saa huomauttaa...

    Olisi todella kiinnostavaa, jos sinä Booksy ja muutkin palaisivat aiheeseen täällä tai omissa blogeissanne vielä ajankin päästä. Kun netissä kaikki kuitenkin säilyy melkein ikuisesti, on sääli, jos vanhat tekstit ja aiheet unohdetaan.

    Miesten kirjoittamaa romantiikkaa ei kyllä heti tule kauheasti mieleen. Yritin joskus pohtia, millaista olisi miesten kirjoittama hömppä (minulle positiivinen termi), mutta ei sellaistakaan tuntunut löytyvän. Miesten kirjoittamille kirjoille annetaan määritteiksi viihdettä tai jännitystä tai melkein mitä tahansa muuta mutta ei "naiskirjallisuuden alalajeja".

    VastaaPoista
  22. Lainasin juuri Andrew Nicollin Rouva Agathen rakkaus. Onko tämä nyt miehen kirjoittamaa hömppää, rakkaustarinaa luvataan :-) Odotan mielenkiinnolla, ja täytyy sanoa, että kirjailijan sukupuoli vaikutti tässä kyllä valintaan, sen verran oudompi oli yhdistelmä, että alkoi kiinnostaa. Mutta normaalisti ei sukupuoli vaikuta, ainakana tietoisesti. Olisin arvioinut lukevani naisia enemmän, mutta suhde on 55/48 miesten hyväksi vuoden ajalta. Yllättävän tasaista, oli kiinnostavaa todeta!

    VastaaPoista
  23. Minäkin laskin blogista viimeisen vuoden lukemiseni. Tasaiseksi meni. 37 naista, 37 miestä ja 3 yhteistä.

    Lurun mainitsema tilasto on jäänyt minunkin mieleeni, ja harmittaa hyvien naiskirjailijoitten puolesta. Vaikka onhan sitä onneksi paljon niitäkin miehiä, jotka lukevat vaikka naisdekkaristeja oikein tyytyväisinä.

    Pohdin 100 mieskirjailijan listaa, en ole jaksanut vielä toteuttaa. "Miesnäkökulmamiehiä" ovat mielestäni ainakin Harri Sirola, Heikki Turunen ja Pentti Saarikoski. "Sukupuolineutraaleja" miehiä ovat monet suurista klassikkonimistä, mielestäni esimerkiksi Juhani Aho, Tolstoi ja Bulgakov. Moni pitäisi Väinö Linnaa enemmän "mieskirjallisuutena", mutta minusta hänetkin voi panna sukupuolineutraaliksi, sillä vaikka hän kuvaa paljon miesten maailmaa, hän tekee sen aika universaalilla otteella ja näkee niin miesten kuin naisten heikkoudet ja vahvuudet.

    "Mieshömppää" ovat mielestäni juurikin trillerit, joissa huipputaitava sankari selviytyy kamalista juonista ja seikkailuista ja välilä vähän likistelee sivuosasankaritarta.

    "Naisellisten" kirjojen kirjoittajista tulee mieleen ainakin Mma Ramotswe -kirjailija Alexander McCall Smith.

    VastaaPoista
  24. Hieman aiheeseen liittyen tai sopivasti vierestä: kiersikö teidän facebook-piireissä Naipaul- testi tuossa vähän aikaa sitten? Siinä yritetään tunnistaa kirjoittajan sukupuoli tekstinäytteen perusteella.

    Se on aika hauska, kokeilkaa!

    Muistelen saaneeni itse peräti 7 oikein.

    Linkki testiin:
    http://www.guardian.co.uk/books/quiz/2011/jun/02/naipaul-test-author-s-sex-quiz

    VastaaPoista
  25. Kiinnostava keskustelu! Näppituntumalla arvioin lukevani vähän enemmän miehiä. Niin asia näyttää olevankin, mutta eron suuruus pääsi vähän yllättämään. Innostuin tilastoimaan vähän enemmänkin:

    Tänä vuonna lukemistani (laskin kirjailijat, en kirjoja) miehiä on 17, naisia 7.

    Viime vuonna miehiä 44, naisia 33.

    Toissa vuonna miehiä 37, naisia 16.

    Hyllyssä lukemista odottavista miehiä 82, naisia 61.

    Eipä ole tämäkään tietoinen valinta, enkä yleensä juuri ajattele kirjailijan sukupuolta, mutta ilmeisesti minua kiinnostavia aiheita/teemoja löytyy keskimäärin paremmin miesten tuotannosta.

    Nuo lukemat siis ovat pelkästään kaunokirjallisuudesta, muuta on tullut luettua niin vähän ettei siinä juuri ole tilastoimista. :)

    VastaaPoista
  26. Mielenkiintoinen aihe. Kirjakaupassa aika konkreettisesti huomaa, että miehet ostavat mieskirjailijoita (poikkeuksena naisdekkaristit kuten Cornwell sekä oikein paljon kirjoja ostavat miehet) ja naiset ostavat sekä että. Tosin naiset nyt ylipäänsä ostavat enemmän kirjoja, myös lahjoiksi jne. Lastenkirjapuolella en sentään ole moista jakoa huomannut, mutta kylläkin sen, että pojille ostetaan yleensä lähinnä kirjoja, joissa seikkailee poikia, tytöille voidaan ostaa kirjoja, jonka päähenkilö on tyttö tai poika.

    Minulla itselläni oli sellainen tuntuma, että luen aika tasaisesti molemmilta sukupuolilta. Laskin sitten sivupalkkini 40 viimeisintä luettua, ja kirjoista luku olikin 22 naisilta, 17 miehiltä, yksi jossa tekijänä nainen ja mies. (Jos laskisin kirjailijat enkä kirjoja, luulisin luvun menevät vielä enemmän tasoihin, koska olen lukenut parilta naiskirjailijalta nyt useamman teoksen.) En mitenkään ensisijaisesti kiinnitä huomiota kirjailijan sukupuoleen kirjaa valitessani (miten outo ajatus!), joskin yleensä hyllyyn jäävät stereotyyppiset nais- ja mieskirjat, siis romantiikka ja sota :)

    Ainiin, miehen kirjoittamaa romantiikkaa suoltaa markkinoille ainakin Nicholas Sparks. Enkä ole varmaan koskaan nähnyt miehen ostavan Sparksin teoksia, saati lukevan niitä :D

    VastaaPoista
  27. Pidän pientä tietokantaa, jonne vien tiedot tekijästä ja kirjasta sitten kun olen päätynyt siihen, että haluan omistaa kirjan enkä laittaa sitä kiertoon.

    Sen mukaan kun kukin kirjailija lasketaan vain kerran, on tuloksena 250 kaunokirjailijaa (tieto on pois laskuista), joista 98 on naisia eli n. 39,2 %. Se on naisille aika hyvä luku, kun ottaa huomioon, että Homeros on ensimmäinen mieskirjailija.

    Onhan näitä molemmille sukupuolille kelpaavia naiskirjailijoita, esimerkiksi Orvokki Autio, Eeva Joenpelto, Tove Jansson, Aino Kallas, L. Onerva, Ulla-Leena Lundberg, Kaari Utrio ja ulkomailta koko lailla lisää, kuten Blixen, Beauvoir, Eliot, Mansfield, Gordimer, - sekä sitten iso liuta dekkaristeja Christiestä Donna Leoniin.

    Mutta yhtä hyvin on naisnaiskirjailijoita, kuten Tyler tai Shields, ja miesmieskirjailijoita, joista varmaan ylinnä sota- ja jännärisviihde.

    Olen joskus ajatellut, että klassikoksi ei voi päätyäkään, ellei tavoita molempia sukupuolia. Hyväksi kyllä, mutta ei todelliseksi mestariksi. Vaikka nk. "kaanonissa" on kyllä joitakin vanhan ajan kirjailijoita, joiden arvoa puolittaisuus oikeastaan vähentää, mutta iän vuoksi heille annetaan se anteeksi.

    VastaaPoista
  28. Minä tiedän lukevani hyvin naisvoittoisesti. Vilkaisin nuoren blogini luettujen listaa (aiemmin en merkannut kirjoja ylös) ja näyttäisi siltä, että kaunokirjallisuuden osalta noin kolmannes on miesten kirjoittamia, kaksi kolmasosaa naisten teoksia. Lasten- ja tietokirjallisuudessa ero oli vielä suurempi, mutten tiedä, onko siinä vähän sattumaakin.

    Komppaan muita siinä, että varmasti naiset kuitenkin lukevat enemmän miehiä kuin toisinpäin. Molemmille se tekisi hyvää, vaikka en minäkään viitsi "pakottaa" itseäni lukemaan kirjoja, jotka eivät kiinnosta. Naisten kirjallisuus - niin kuin naisten väliset keskustelutkin - ruotii yleisesti ottaen enemmän ihmissuhteita, ja se kiinnostaa minua. Ruodinta saa mielellään olla analyyttistä, tarkkanäköistä ja julmaakin, joten aina ei tarvitse olla "naisellisen pehmeää" otetta, mutta samastuminen naisten tekstiin on ilman muuta helpompaa (yleistäen).

    Tietenkin on myös mahtavia miesten kirjoittamia "ihmissuhderomaaneja". Hehkutan aina vain Juhani Ahoa, etenkin Papin rouvaa, jossa Aho tavoittaa mielestäni uskomattoman hienosti naisen sielunelämää. Viime aikoina lukemistani miehistä esimerkiksi Chris Cleave, Colm Tóibín ja Adam Langer ovat kirjoittaneet todella mielenkiintoisesti ihmisten välisestä kanssakäymisestä ja tarkkanäköisesti naisistakin.

    Ainakin näin yhtäkkiä on paljon vaikeampi miettiä naiskirjailijoita, joiden teksti sopisi helposti miesten luettavaksi, dekkarit poislukien. Asia erikseen ovat todelliset lukijamiehet. No, jo mainitun Sofi Oksasen Puhdistuksesta ainakin minun mieheni piti, mutten ole lukenut sitä vielä itse, niin en osaa sen paremmin siitä sanoa.

    VastaaPoista
  29. Tuo Erjan mainitsema Naipaul-testi on hauska - minä sain 6/10 oikein... Naipaulin mielipiteet naisten kirjoittamasta kirjallisuudesta ovat kyllä aikamoisia: http://www.guardian.co.uk/books/2011/jun/02/vs-naipaul-jane-austen-women-writers

    Minunkin oli pakko laskea omien lukemisteni sukupuolijakauma. Tänä vuonna 18 naisten, 17 miesten ja 1 pariskunnan kirjoittama kirja, eli aika tasan menee! Viime vuonna naisten osuus olisi ollut suurempi.

    Jennin mainitsema Pirkko Saisio on kiintoisa esimerkki odotuksista, joita kirjoittajan sukupuoli (tai tausta ylipäätään) luo. Saision Wikipedia-sivulla kerrotaan hänen omalla nimellään ja Jukka Larssonin salanimellä kirjoittamiensa teosten vastaanotosta mm. näin: "Larssonin ”esikoisteoksen” Kiusaajan (1986) ilmestymisen aikaan KOM-teatterissa esitettiin Pirkko Saision omalla nimellään kirjoittamaa näytelmää Hissi, joka sijoittui Kiusaajan tavoin vankilaan, tosin naisvankilaan. Kriitikot olivat yleisesti sitä mieltä, että Saisio ei tunne vankilaa riittävän hyvin, kun taas Larsson käsitteli vankilaa asiantuntevasti – lukihan kirjan kansiliepeessä, että kirjoittaja on työskennellyt vankilassa." Voin kuvitella, miten Saisio/Larsson on nauranut (olemattomaan) partaansa!

    VastaaPoista
  30. Kun vilkaisin omia luettujani vielä, tuli mieleen, että miehille voisivat sopia esimerkiksi esikoisessaan Urho Kekkonen Strassessa hyvin räävittömästi kirjoittava Pia Pesonen, sekä monipuolista ja "sukupuolineutraalia" tarinaa Berliininpoppelit-trilogiassa kutova Anne B. Ragde.

    VastaaPoista
  31. Kiinnostava keskustelu! Myös Erjan vinkkaama Guardianin testi oli hauska. Minä en taida olla kovin hyvä tunnistamaan mies- ja naiskirjailijoita, kun sain tulokseksi 4/10. :(

    Laskin ihan mielenkiinnosta omia suhdelukujani tämän vuoden aikana luetuista kirjoista ja tuloksena oli 27/17 naisten hyväksi. Yllättävää että eroa on noinkin paljon, luulin että luin melko tasapuolisesti mies- ja naiskirjailijoiden teoksia.

    VastaaPoista
  32. Mielenkiintoista!
    Pakko tehdä oma tilasto tänä vuonna lukemistani, koska mutuni on, että luen miesten kirjoittamia enemmän.
    Katsotaan!
    *väliaikamusiikkia*
    Miehet:31
    Naiset:27
    Seka: 2 (novelliantologia, jossa on sekä miesten että naisten novelleja)

    Noniin. Oikealta tuntuu.
    Luulen tämän johtuvan suosikkigenreistäni. Miehet kirjoittavat paljon kauhua ja fantasiaa. Jos lukisin enemmän romantiikkaa, niin kirjalista lienisi naisvoittoisempi :)

    VastaaPoista
  33. Kiitos kommenteista!

    Hahaa, löytyypä siis miesten kirjoittamaa romantiikkahömppääkin. Pitäisi kenties tutustua ihan mielenkiinnosta. :) Ja totta, klassikkokirjailijat ovat usein varsin sukupuolineutraaleja, hyvä esimerkkejä olette maininneet. Kiitos Luru myös tuosta Saisio/Larsson-esimerkistä, se on kyllä kaamea ja siksi hyvin kiinnostava!

    VastaaPoista
  34. Naipaul-testi: 4/10. Otan tuon kohteliaisuutena, katson hyveeksi sen etten sukupuolita kaunokirjallista tekstiä.

    Ja tein hienon Excel-taulukon tänä vuonna lukemistani kirjoista, joista tein myös Jennin toiveesta genrejakauman (naiset/miehet/seka):

    Tietokirjallinen = 0/5/2, jossa
    * Luonnontieteellinen 0/2/0
    * Yhteiskunnallinen 0/2/1
    * Humanistinen 0/1/1
    Kaunokirjallinen = 18/15/1, jossa
    * Dekkarit 5/3/0
    * Draama 4/2/0
    * Sarjakuva 3/6/0
    * Scifi/fantasia 4/4/1
    * Lastenkirjat 2/0/0
    Näytelmäkirjallinen = 0/1/0

    Yhteensä siis 18 naista, 21 miestä ja 3 sekateosta. Tietokirjallisuus näyttää vetävän miesvoittoiseksi, samoin sarjakuvat. Olen positiivisesti yllättynyt dekkareiden naisvoittoisuudesta! Ja koska en erityisemmin pidä draamasta. Ja koska otokseni on näin pieni vielä, pelkällä määrittelyllä (eli kuuluko kirja x scifiin vai draamaan, kuten Ole luonani aina kohdalla) voi heittää tilastoja aika paljonkin suuntaan tai toiseen.

    VastaaPoista
  35. Terveisiä mökiltä ja Hreathemus, kiitos tilastosta, se on tarkka, monipuolinen ja kiinnostava! Tietokirjallisuus toimii siis tasapainoittajana sinullakin. Minäkin aion jossain vaiheessa vielä tutkailla omia lukemisiani entistä tarkemmin, otan ehkä mallia tuosta sinun tilastostasi!

    Mökillä tuli heti vastaan kaksi sukupuolineutraalia teosta. Lainasin jokin aika sitten äidilleni Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta sekä Hella Wuolijoen En ollut vanki -teoksen; nyt kuulin, että isäkin lukee ne. Itse otin mukaan Leena Parkkisen lastenkirjan, mistä johtui mieleeni, että Leena Parkkisen Sinun jälkeesi, Max on sellainen kirja, jonka meidän perheessä ovat lukeneet minä ja isäni ja kumpikin piti kirjasta (äiti kieltäytyi lukemasta blogikirjoitukseeni vedoten ;)).

    Mulla on Naipaul-testi vielä tekemättä, pitää tehdä jossain vaiheessa. Olisi hauska myös kehitellä samanlainen testi itse kotimaisesta kirjallisuudesta!

    VastaaPoista
  36. Pitipä käydä mieslukijana laskemassa tämän vuoden lukemisia...pikaisella laskemisella näyttäisi menevät 47-21 miesten voitoksi, joskin viime vuoden jälkimmäisen puoliskon kirjoissa näyttäisi menevän tasaisemmaksi.

    Genre vaikuttaa, tänä vuonna on tullut luettua hieman enemmän scifiä ja fantasiaa kuin ehkä normaalisti, ja miehet ovat vahvemmin edustettuina. Näytelmissä, pari Tsehovia ja neljä tai viisi Shakespearea vastaan yksi Eeva-Liisa Manner. Naiset taas hallitsevat lähes täysin dekkarilukemisiani, kun painopiste on niissä brittiläistyyppisissä teenjuontidekkareissa. Tietokirjallisuudessa taas pari naiskirjailijaa vastaan useampi mieskirjailija. Ja draamassa sama 2:1 epäsuhta jatkuu, Aino Kallas, Muriel Spark, Kaari Utrio, Hilja Valtonen ja Rose Tremain vastaan kymmenkunta mieskirjailijaa.
    Mutta niin, viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla olin lukenut taas hyvin vähän scifiä, fantasiaa ja näytelmiä ja draamassakin naiset olivat vahvemmin edustettuina...

    VastaaPoista
  37. Hdcanis, kiitos, toisten tilastoihin on todella kiinnostavaa tutustua! Sinulla tuntuukin olevan monipuolinen tilasto eli laaja kirjallisuusmaku. Hyvä, virkistävää kuulla mieslukijasta, joka lukee naisiakin ja ylipäätään noin monipuolisesta lukijasta.

    Mitä olet lukenut Aino Kallakselta? Olen ennen tätä keskustelua jotenkin ajatellut, että hän olisi ainakin nykyisin enemmän vain naisten kirjailija. Hyvä, ettei ole.

    VastaaPoista
  38. Sen Sudenmorsiamen, joka taitaakin olla sen verran kaanonia että sitä ei voi sivuuttaa (en kyllä suoralta kädeltä edes osaa nimeltä mainita yhtään muuta Kallaksen kirjaa). Hyvä kirja kuitenkin, ja pidän muutenkin tuollaisesta tarinankerronta-faabeli-tyylistä joten pitänee silmäillä mitä muuta on kirjoittanut...

    VastaaPoista
  39. Hdcanis, Sudenmorsian on tosiaan suositeltava kirja muutenkin kuin kuuluisuutensa vuoksi. Se on hyvä ja kiehtova! En osaa sanoa, onko Kallas kirjoittanut muuta samantyyppistä, mutta en ole ainakaan kuullut. Sen vähä muu, mitä itse olen häneltä lukenut, on ollut erilaista, joskin taidokasta ja vaikuttavaa sekin.

    VastaaPoista