maanantai 13. syyskuuta 2010

Tunnustus ja seitsemän asiaa




Minä ja muut kirjabloggarit saimme Inalta jokin aika sitten tunnustuksen ja haasteen. Kiitoksia! Tässä seitsemän lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvää asiaa.

1. Minusta on usein mukavampi hoitaa asioita kirjoittamalla kuin puhumalla, etenkään puhelimessa puhumisesta en oikein välitä. Niinpä olen ottanut aikoinani ilahtuneena vastaan esim. tekstiviestin ja sähköpostin (olen niin vanha, että myös netittömyys ja lankapuhelinaika ovat hyvin muistissani, tosin en ymmärrä, miten silloin pärjättiin.)

2. Odotan myös sähkökirjaa. En siksi, että se korvaisi paperikirjat, mutta kaikenlainen lukemiseen kannustava on aina tervetullutta. Luulen, että sähköinen lukulaite sopii erityisesti  sellaisille tietokirjoille ja romaaneille, joita ei halua lukea uudestaan. Tai jos haluaa vielä sähköisen version jälkeen, voi ostaa sitten paperisen.

3. En katso juuri televisioita, käyn harvoin elokuvissa enkä oikein kuuntele radiotakaan. Minä luen – kirjoja, lehtiä ja netistä artikkeleja ja blogeja.

4. Jos haluaisimme, voisimme mieheni työn kautta muuttaa ulkomaille. Aina kun ajattelen asiaa, alan miettiä, että siellä en voisi lukea niin paljon suomenkielisiä kirjoja. En halua muuttaa.

5. Mieheni matkustaa joka tapauksessa paljon työnsä takia. Kun hän lähtee reissuun, kysyn, onko hänellä kirja mukana. Pakkaan matkustaessani aina kirjan ensimmäisenä ja oletan, että muillakin on matkakirja.

6. Haluaisin perustaa kirjakahvilan tai antikvariaatin. En kuitenkaan perusta ainakaan antikvariaattia. Olen ollut auttamassa antikvariaatissa ja tiedän, että ala on sympaattinen mutta epätoivoinen. En ole tarpeeksi varakas voidakseni perustaa yritystä, jonka tuotto on hyvin epävakaata, suorastaan epätodennäköistä. Ehkä perustan joskus nettiantikan.

7. En ole kirjoittanut mitään kaunokirjallista vuosiin. Lomalla, elämän ollessa kiireetöntä, mieleeni alkaa kuitenkin tulla esim. novellien aihioita. En kuitenkaan yleensä laita niitä edes ylös. Olen mieluummin lukija kuin kirjoittaja.

Olen saanut tämän haasteen aiemminkin sekä kirjablogin että kissablogin puolelle.

Lähetän haasteen eteenpäin Valkoiselle Kirahville, jonka uuden kivan kirjablogin hiljattain löysin.

7 kommenttia:

  1. Eihän matkalle tietenkään voi lähteä ilman matkakirjaa! Itse en kanna jatkuvasti mukanani kirjaa, kuten monet tekevät, mutta reissuun ei voi ilman lukemista lähteä. (Ja jos matkalta ei muuta lukemista löydy, on sen valitun matkakirjan kanssa naimisissa ja huonompikin tulee luettua vaikka väkisin, kuten huomattiin taannoin Inan blogissa :)

    Lukijana täytyy nyt ottaa esiin eräs piirre, jonka olen huomannut monessa kirjablogissa viime aikoina. Te bloginpitäjät olette löytäneet kauniita uusia sivupohjia, joissa on tekstin sivussa koko ajan samassa paikassa pysyvä kuva. Se tekee sivun selaamisesta ja siten lukemisesta tahmeaa, kun syystä tai toisesta tekstin selaaminen on erittäin hidasta. En tiedä johtuuko ilmiö todella sivupohjasta vai sittenkin selaimestani/tietokoneestani/jostain muusta, mutta vinkit tahmeudesta eroon pääsemiseksi otetaan ilolla vastaan.

    VastaaPoista
  2. Joo, on se outoa, ettei lukemisesta voi ottaa lomaa, vaikka kuinka muuten lomailisi. Mieluummin lukee vaikka mitä kauheuksia kuin on lukematta jonkin aikaa. :) Minulle on myös käynyt niin, että jos matkakohteesta ei olekaan löytynyt lisää kirjoja, olen lukenut lomakirjan kaksi tai peräti kolme kertaa. Onneksi en sentään huonoa matkakirjaa, joku raja minullakin.

    Kiitos tiedosta, ettei tämäkään blogi lataudu kunnolla kaikilla koneilla. Olen nimittäin huomannut saman toisten blogeissa, mutta omani ovat toimineet ok eri koneilla, selaimilla ja ikivanhhan kännykkäkin kauttakin. Äh. Pitää selvitellä, mitä tuolle voisi tehdä. En kyllä tiedä muita keinoja kuin ottaa kuva kokonaan pois (mutta en halua, kaikilla muillakin on nykyisin hieno värikäs blogi, kiitos Bloggerin uusien valmiiden sivupohjien ;). Yritän selvitellä, oliko jotain vähemmän radikaalia vaihtoehtoa.

    VastaaPoista
  3. Jenni, jos haluat pitää jonkun kuvan, niin valkkaa täältä uusi sivupohja: http://eleques2.blogspot.com/

    Ei pitäisi heti loppua kesken! :D Tuolla on todella hienoja pohjia ja asentamiseenkin on helppo ja yksinkertainen ohje siellä.

    VastaaPoista
  4. Almafiina, kiitos. Olenkin selaillut välillä noita pohjia ja ihastellut, että joku osaa ja viitsii. Ainakaan ennen siellä ei ollut kirjoihin/kirjoittamiseen liittyviä kuvia juurikaan, mutta tietty nyt saattaisi olla. Kiitos muistutuksesta, pitää tutkia asiaa!

    VastaaPoista
  5. Lämmin kiitos palkinnosta! Olen vastannut haasteeseen blogissani :)

    VastaaPoista
  6. Minä olen ihan samanlainen tuon ykköskohtasi kanssa. :) Siitä on tullut jo ihan vitsi, jolle en aina jaksa itse nauraa.. Siis vaikken muuten ole ujo, niin minulla on jostakin syystä syvä vastenmielisyys soittamista ja puhelimeen vastaamista kohtaan. Jos mahdollista, lähetän aina mieluummin tekstarin, sähköpostin tai Facebook-viestin.

    Toisaalta olen huomannut tämän liittyvän vähän myös siihen, etten ole spontaani ihminen. Samalla tavalla kuin ärsyynnyn siitä, kun joku soittaa ja "häiritsee rauhaani", saatan ärtyä, jos joku varoittamatta ottaa yhteyttä chatin kautta. Vaikken tekisikään mitään sen ihmeempää. Niinpä olen minimoinut myös chattaamismahdollisuudet, paitsi jos teen oikein chattitreffit jonkun kanssa. :)

    Kai meillä kaikilla on omat omituisuutemme, heh.

    Karoliina

    VastaaPoista
  7. Karoliiina, joo, mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän piittaan puhelimesta, vaikka ihan sosiaalinen mielestäni olenkin. Juuri eilen juttelin tästä ystävän kanssa (jonka tapasin, kun tapaaminen oli sovittu sähköposteitse, heh), että tosi harvoille tulee soiteltua. Kotona pidän puhelinta yleensä lähettyvillä mutta äänettömällä, en halua mitään yllätyskeskeytyksiä. Puhelin on minulle ensi sijassa tekstari- ja nettiselauslaite.

    Ja mikäli minkä tahansa virallisen asian voi hoitaa netissä/sähköpostilla, teen sen niin enkä ala soitella minnekään. Piste.

    VastaaPoista