tiistai 28. syyskuuta 2010

Lukutoukka kirjastossa


Hei kirjafriikki himolukija, lainaatko kirjoja kirjastosta? Ja millaisia ja kuinka paljon?

Kommentoin aiemmin tänään Naakun Apua, hukun kirjoihin! -parahdukseen, että ei se mitään, niin lukutoukan kuuluukin hukkua. Mainitsin kuitenkin, että teen välillä itse kirjanlainaus- ja ostolakkoja. Meinasin vielä palata kertomaan Naakulle, että vaikka luen paljon, en ole kovinkaan aktiivinen kirjastonkäyttäjä. Vaikka – tietenkin! – rakastan kirjastoja ja pidän niitä hyvin tärkeinä, en useinkaan mene kirjastoon haahuilemaan vain löytääkseni jotain lukemista. Ahdistun, jos en löydä juuri haluamaani tai vielä pahempaa, mitään juuri senhetkiseen lukufiilikseen sopivaa. Ahdistun myös laina-ajoista. Jos en lue kirjastonkirjaa heti, huomaan, että se pitääkin jo palauttaa, eikä ainakaan uutuuksia saa koskaan lainata uudestaan. Niinpä yleensä vain haen kirjastosta jo aiemmin varaamaani aineiston ja varaankin vain harkitusti kirjan, pari silloin tällöin. Ne kirjat ovat usein sellaisia romaaneja, joita en halua ostaa ainakaan ensin lukematta niitä kertaalleen, tai tietokirjoja.

Noin siis teoriassa. Ja kuinkas sitten kävikään? Ilmeisesti Naakun keskustelunaloitus aktivoi kirjastoasiakkaan minussa. Olen kurkkinut Helmet-sivuille tänään tuon tuosta ja hmmm, olen varannut kuin huomaamatta neljä kirjaa, vaikka kotonakin olisi mm. syksyn uutuuksia vinot pinot. Voi ei. Noista neljästä (kaksi tietokirjaa, yksi romaani ja yksi en tiedä mikä, vissiin jotain tietokirjan ja scifin väliltä) vain yhdessä oli jonoa, joten odotettavissa on kolmen kirjan lisä yöpöydän kirjapinoon aivan lähipäivinä. Voihan... Mutta on se silti hyvä, että kirjastosta on olemassa, vaikkei Helmet-palvelu valitettavasti kysykään "Oletko varma, että haluat lainata tämän kirjan? Ehditkö lukea sen varmasti kuukauden kuluessa? Eikö sinulla ole mitään muuta luettavaa?"

Tulisin varmasti hulluksi, jos olisin töissä kirjastossa tai kirjakaupassa. Silti haaveilen työstä kirjavuorien keskellä tuon tuosta. En osaa päättää, kumpi olisi hauskempi, kauppa vai kirjasto.

26 kommenttia:

  1. Hauska päivityksen aihe. Ehdottomasti kirjastossa voi tulla miltei hulluksi joko siitä, ettei ole _mitään_ lukemista, vaikka hyllyt ovat täynnä kirjoja tai siksi, että lainattavaa on liikaa. Onneksi ison osan lainoista voi uusia helposti netin kautta.

    Itse teen kirjastossa herätelainoja. Menen usein hakemaan jotain tiettyä, varaamaani, kirjaa, mutta lähden pois ison pinon kanssa. Kaikkea en saa koskaan luettua.

    Itse en ole töissä kirjastossa, mutta olen opiskellut jonkun verran informaatiotutkimusta. Haaveilen joskus työskenteleväni kirjastossa, mutta toistaiseksi toisenlaiset hommat vievät. Kirjastoa käytän silti päivittäin joko Helmetin / Helkan kautta tai paikan päällä. Kirjakaupassa työskentely? Miksikäs ei, en tosin ole koskaan ollut töissä kaupan alalla :)

    VastaaPoista
  2. Oivoi, nyt sitten varasit kirjoja! :)

    Mulla tämä eilinen kirjastokäynti oli järjestyksessään vasta toinen sitten muutamaan vuoteen. Kaksi vuotta sitten lainasin siskolleni runokirjoja, sitä ennen vain koulukirjoja ja yhden kesän muistan kolmisen vuotta sitten jolloin lainasin jotain kesäluettavaa. Muutoin olen siis parin viimeisen vuoden aikana vain ostanut kirjoja tai lainannut ystäviltäni. Halusin kuitenkin vielä joskus kokeilla kirjastossa käymistä ja ainakin näillä kahdella kerralla se on tuntunut hirmu kivalle! Molemmilla kerroilla mulla oli muutama kirjailija valmiiksi mielessä, joten en joutunut siihen ahdinkoon että sinne hyllyjen ja kirjojan väliin hukkuu ilman, että löytää mitään luettavaa.

    Tosin kirjastosta lainaamisessa on omat huonot puolensa. Esimerkiksi olin pöyristynyt kun huomasin, että Pirkanmaalla kirjojen varausmaksu oli noussut näiden vuosien aikana yhteen euroon! Pieneltä paikkakunnalta lähtöisin olevana, tuo tuntuu hurjalta rahastamiselta. En tiedä kuinka se on Etelämmässä? Lisäksi mä en osaa edelleenkään jättää kirjaa kesken tai olla aloittamatta laisinkaan jos ei oikein innostu siitä kirjasta. Niinpä mä uskon, että keksin vielä alata ahdistumaan siitä, että laina-aika on lopuillaan, kirjaa ei saa uusittua ja kääk. En tiedä, se jää nähtäväksi.

    Oon sen verran vielä uusi kirjaharrastaja, etten oikein osaa miettiä sitä haluaisinko olla joskus töissä kirjastossa tai kirjakaupassa. Musta kuitenkin tuntuu, että omalla alallani en halua olla koko ikääni ja jos alanvaihdos tulisi joskus, täytyisi sen olla todella erilainen ala kuin nykyinen. Kirjasto ja kirjakaupat sopisi kyllä tähän ajatukseen :) Kuka tietää!

    VastaaPoista
  3. Itse menin tänään palauttamaan luettuja kirjoja ja hakemaan varauksia kirjastosta, mutta eihän sitä voi vain käydä kirjastossa, vaan siellä pitää haahuilla hyllyjen välissä ja lukea takakansia.
    Mukaan lähti sitten kolme muuta kirjaa, niiden varauksessa olleiden lisäksi. Tänään ostin 4 kirjaa vielä divarista ja hain yliopiston kirjastosta 2 kirjaa. :D

    VastaaPoista
  4. Hmm, jänniä ajatuksia! En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että joku voisi ahdistua sen ihanan kirjapaljouden keskellä. :D No, ymmärrän kyllä hyvin pointtinne.
    Itse olen kirjaston suurkuluttaja, erittäin harvoin tulee ostettua kirjoja. Miksi ostaa kun voi lainata ilmaiseksi? Olen ihan häikäistynt edelleen siitä ajatuksesta, että kuka vain jolla on euro kirjastokortin ostamiseen, saa lainata mitä haluaa! Erittäin demokraattista. :)

    VastaaPoista
  5. Olen innokas lainaaja, omaa kirjahyllyä ei juurikaan ole. Tällä hetkellä mulla on 6 paksua (tarkoittaa siis ainakin osan uusimista...) lainakirjaa, osa varattuja (varausmaksu 0,50 e ainakin Helsingissä, kun joku kysyi) ja osa uusia tuttavuuksia.

    Minusta on ihana etsiä kirjastoista luettavaa ja tästäkin blogista olen bongannut kirjoja ja kirjailijoita - blogeilla on siis suuri merkitys meille lukutoukille.

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Olen kirjastossa tällä hetkellä harjoittelemassa ja välillä on oikeesti vain kiellettävä itseään lainaamasta, vaikka kuinka tekisi mieli! :D Tällä hetkellä minulla on jotain about 30 lainaa kotona, osa toki neulekirjoja yms., mutta vanhat pitäisi yrittää lukea ensin pois. En välttämättä ehdi lukemaan niitä kaikkia ja nykyään aika helposti hylkään kirjan, jos se ei ime mukaansa.

    Olen ollut myös kirjakaupassa töissä ja itse henk koht tykkään enemmän kirjastosta, koska kirjakaupassa hieman "painostettiin" myymään. Painostaminen on huono sana, mutta sellaisena sen ehkä välillä koki. Kirjastossa on mukava ja rento työhenki, ja työkin omalla tavallaan monipuolisempaa. :)

    VastaaPoista
  8. Onpas hauska postaus!

    Lainaan ja yleensä paljon enemmän kuin luen. Tuleepahan hyvää tilastoa kirjaston hankintoja ja määrärahoja ajatellen. Haahuan rivien välissä ja tutkin ahnaasti bestseller-osastoa. Joskus on melkein tullut sotatila siitä, kuka ehtii seitsemän päivän onneen käsiksi.

    Pidän kirjastojen äänimaailmasta ja tunnelmasta. Siitä odotuksen tunteesta, että juuri tällä käynnillä eteen voi tulla jälleen joku uusi tuttavuus. Olen hirmuisen ylpeä siitä, että Suomessa on näin hieno kirjastojärjestelmä. Näin siitäkin huolimatta, että haalin kirjoja myös omaan hyllyyni.

    Puhumattakaan sitten siitä, että usein ne lainat ovat auttamatta myöhässä...

    VastaaPoista
  9. Voi miten paljon ja hauskoja kommentteja, kiitos! Tunnen itseni laiskaksi kirjaston asiakkaasi - tosin siihen ei ole ehkä syytä, sillä eilen blogikirjoitukseni jälkeen pistin tilaukseen vielä kolme muutakin kirjastonkirjaa. Onneksi niissä oli pitkät jonot, etteivät heti saavu luettaviksi!

    Kirjastolla on kyllä melkoisia ansioita, kuten tässäkin on käynyt ilmi. Se on ehdoton paitsi tietenkin opiskellessa myös mm. uusiin kirjailijoihin tutustuessa. Itselleni on vain käynyt aika usein niin, että vaikka olen lainannut jonkun kirjan, se ei olekaan sitten sopinut lukufiiliksiin ja on jäänyt lukematta. Kotona sellaiseen kirjaan saattaa palata myöhemmin sopivalla hetkellä, mutta kirjastosta tulee harvemmin lainattua samaa kirjaa uudestaan.

    Ja sitten se ahneen lukutoukan ongelma: kun kotona ihan varmasti olisi luettavaa, niin miksi haalia sitä vielä muualta lisää ja lisää? Mutta kai se on todellisen kirjahullun merkki.

    On muuten tosi kätevää, että kirjat voi varata ja lainat uusia netin kautta. Tällä hetkellä poden kyllä sen helppouden takia huonoa omaatuntoa: olen uusinut yhden kirjan lainan vain siksi, että en ole jaksanut mennä kirjastoon. No, pian menen kun haen sieltä eilisen lainaushulluuteni tuotokset.

    VastaaPoista
  10. Kirjastoissa on kivaa käydä, mutta valitsisin kirjakaupan, sillä siellä olisi todennäköisesti myös askartelutarvikkeita! Ja etenkin pienillä paikkakunnilla kirjakauppa on paljon muutakin, kuten kemppari, koruliike tai asiamiesposti. En tiedä olisinko kummoinen myyntitykki, mutta kirjakaupassa parasta olisi auttaa ihmisiä löytämään hyviä lahjoja :) oma kirjakauppa-lankakauppa-teehuone olisi ihana, vaikkei mikään kultakaivos oliskaan :)

    VastaaPoista
  11. Minä käyn kirjastossa yleensä vähintään kerran viikossa (tai kirjastoissa, kun lasketaan pääkirjasto ja sivukirjastot erikseen). Minusta on mukava kuljeskella hyllyjen välissä ja etsiä lainattavaa. Lähes aina sieltä tarttuukin jotain mukaan, mutta usein käy niin, että en ehdi lukea ihan kaikkea mitä olen lainannut. Tosin nykyisin on se hyvä puoli, että lainoja voi uusia netin kautta, joten en välttämättä heti kiikuta kirjoja takaisin, jos en saa niitä luettua. Varausmaksu on muuten täälläkin (P-Karjalassa) euron, joten hyvin harvoin tulen varanneeksi mitään, kyttäilen niitä haluamiani kirjoja netistä kirjaston tietokannasta ja yritän saada käsiini. Opiskelijabudjetilla eurokin on iso raha.

    Välillä tulee se huono omatunto, kun kotonakin hyllyt notkuvat lukemattomia kirjoja, mutta kun juuri sitä ei omasta hyllystä löydy. Onneksi tällä hetkellä on vain maltilliset yhdeksään kirjaa lainassa, tilanne voisi olla paljon pahempi. :)

    VastaaPoista
  12. Tässä keskustelussa on kiinnostavaa myös se, että ilmeisesti pk-seudulla on puolet halvempaa varata kirjoja kuin muualla! En ole koskaan tiennyt sitä.

    JUURI SEN puuttuminen lienee aika yleinen tuska lukutoukilla, olipa kyse omista tai lainakirjoista. Ystävä, jolla on ainakin tuhat kirjaa, juuri valitti, ettei ole mitään lukemista. Itsekin olen valitellut tuhannen kirjani kanssa usein sitä. :)

    VastaaPoista
  13. Ihana blogikirjoitus ja mielenkiintoisia kommentteja!

    Ei varmaan mikään yllätys, että kirjastotädin ominaisuudessa tarraan tähän aiheeseen kiinni. Jossain vaiheessa kirjastouraani tajusin miten hölmöä on kantaa niitä kirjoja jatkuvasti kotiin, varsinkaan kun en niitä ehdi mitenkään lukemaan. Silloin tein itselleni säännön, että lainaan kerrallaan vain kahvihuonelukemista ja kotiin vain sellaisia kirjoja mitä oikeasti tarvitsen esim. opiskeluihin tms. Ei tuo sääntö tietenkään kovin hyvin toiminut, mutta rajoitti hieman holtitonta lainailua. Siitä huolimatta, että oli rajaton pääsy kirjaston kokoelmiin, ostelin ja ostelen edelleen kirjoja kovin mielelläni. Se, että kirja on omassa hyllyssä selailtavissa koska vain on ainakin mulle tärkeää. Mutta koitan pitää kotihyllyssä vain sellaisia kirjoja, joilla on oikeasti virkaa myös myöhemmässä elämässä. Kirjakauppaurasta ei ole kokemusta, mutta mielelläni niitä töitä tekisin opiskelujen ohessa.

    JUURI SEN kirjan puuttuminen taitaa olla lukijoiden parissa hyvinkin yleinen ilmiö. Se on jännä, miten kunkinhetkinen olotila määrittää sen, mihin kirjaan tulee tartuttua. Itse olen vähän kiertänyt tätä ongelmaa sillä, että luen montaa kirjaa samanaikaisesti ja eri paikoissa.

    VastaaPoista
  14. Mahtavaa, kun täällä käydään positiivista keskustelua kirjastojen merkityksestä ja roolista kirjojen ja lukuelämysten tarjoana, ja mikä parasta, kun se on meille suomalaisille maksutonta! Varausmaksujen hinnat tosiaan vaihtelee kirjastottain ja sekin, että toisissa kirjastoissa lapsilta ei mene varausmaksua, kun toisissa taas menee. Mutta resurssithan ovat niin erilaiset pienillä kirjastoilla, kuin isommilla. Nythän suuntauksena on, että rakennetaan valtavia kampuskirjastoja ja pienet, sivukirjastot sitten häviäisi. Samalla häviää mielestäni se kodikkuus ja "olohuone", jota pienemmät kirjastot tarjoavat ja myös alueellisen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että ihmisillä on lyhyt matka kirjastoon! Nyt tämä "kirjasto-täti" lopettaa esitelmöimisen ja menee lukemaan lainattua kirjaa...

    VastaaPoista
  15. Kirjaston suurkuluttaja tunnustaa syyllisyytensä. Mukava kuulla, etten ole ainut jolla homma lähtee joskus lapasesta. Mulla käy usein Lumiomenan tapaan siten, että lähden hakemaan jotain tiettyä kirjaa ja tulen kotiin viiden kanssa. Yleensä jumitan väistämättä yhteiskuntaosaston uutuuksien kohdalla, ne kun on niin ovelasti sijoitettu siihen kaunokirjallisuusosastolle vievän portaikon viereen.

    En itsekään ihan saa kiinni ajatuksesta, että kirjaston kirjapaljous ahdostaisi. Minusta on mukavaa olla kaikkien niiden lukemattomien kirjojen keskellä, aivan kuin niiden sisältämät ideat ja ajatukset ja tieto lämmittäisivät pelkällä olemassaolollaan. Ja kirjojen selkämyksillä pitää toki ohimennessä sormia juoksuttaa.

    Suomen kirjastolaitos on tosiaan puolustamisen arvoinen, myös sivukirjastot vaikka en itse niistä kauheasti perusta (juuri siksi että ovat niin pieniä). Siksi olen päättänyt tehdä kirjahyllyyni inventaarion ja "ylimääräiset" kirjat lahjoitan kirjastolle. Jos Vaasassa vastaasi tulee vastaisuudessa (no voi tahaton allitteraatio!) kanjein merkittyjä kirjoja... no, tiedät mistä ovat tulleet.

    Sivuhuomio: Lainaan kirjastosta lähinnä suomenkielisiä kirjoja ja draamaa. Joskus englanninkieliseltä puoleltakin tulee kirjoja mukaan, mutta suurin osa lukemistani englanninkielisistä ovat omiani, sillä ostan yleensä niitä kirjoja joita ei kirjastossa ole. Jostain syystä hankintaehdotuksen tekeminen on hieman hankalaa; tuntuu, kuin pitäisi todistaa tutkimuksin että juuri sen kirjan hankkiminen on hyvä kohde käyttää vähät resurssit, enkä tunne pystyväni tällaista kaikenkattavaa perustelua kokoamaan.

    Teettekö te muut paljon hankintaehdotuksia?

    VastaaPoista
  16. Kiinnostavaa kuulla myös kirjastoammattilaisten mielipiteitä! Minäkin käytän enemmän isoja kirjastoja (ei pk-seudulla niin pieniä olekaan, eikä ainakaan reittieni varrella), mutta puolustan sivukirjastoja, ne ovat tärkeitä ja sympaattisia. Kirjanlainauksen lisäksi kirjastot tekevät tärkeää työtä mm. pitämällä lasten satutunteja, aikuisten lukupiirejä, kirjavinkkaamalla, ties mitä... Olen täällä blogissakin usein kehunut Espoon Sellon kirjaston mielenkiintoisia tapahtumia. Seuraan niitä aina netistä, mutta en ole kyllä koskaan osallistunut yhteenkään. Ehkä pitäisi, osallistuminen voisi olla parempaa kannatusta kuin kaukaa ihailu...

    En ole koskaan edes HARKINNUT hankintaehdotuksen tekemistä! Enkä tiedä, miten sellainen tehtäisiin. Toivottavasti joku ehdottaja näkee tämän keskustelun ja kertoo, olisi tosi mielenkiintoista kuulla kokemuksista!

    VastaaPoista
  17. No itse en ole tainnut kirjatoivetta esittää, mutta aikoinaan levytoiveita tuli esitettyä paljon. Ja suurin osa vielä toteutui! Kirjastonhoitaja, jolle toiveita esitin otti toiveet hyvin positiivisesti vastaan ja pintapuolisesti tuli juteltua sitten muutenkin. Eli rohkeasti vaan! En minä mitään perustellut, sanoin vain esittäjän ja levyn nimen, eiköhän sama toimi myös kirjoihin sovellettuna. :)

    VastaaPoista
  18. Kannattaa ehdottomasti tehdä niitä hankintaehdotuksia kirjastoille, jos tuntuu että joku tietty juttu puuttuu! Periaatteena ainakin Turun suunnalla on se, että kaikki asiakkaiden hankintaehdotukset toteutetaan, jos ovat vain toteutettavissa. Monestihan vastaan tulevat esim. loppuneet painokset tms. Väittäisin että sivukirjastoissa hankintaehdotuksille ollaan vielä herkempiä. Monessa kirjastossa pidetään varmasti epävirallista toivelistaa tyyliin "japanilaista poppia", joita sitten toteutaan, kunhan hankintalistoilla moista materiaalia on.
    Joku taisi kysyä myös, että miten hankintaehdotuksia voi tehdä. Monella kirjastolla on varmasti nettisivuillaan hankintaehdotuslomake, tai sitten voi käyttää palautelomaketta tms. Helpointa on tietty siinä kirjaston tiskillä huikata niille tädeille ja sedille asiasta :)

    VastaaPoista
  19. Muistakaa Suomen kirjastoja arvostellessa, etta monessakaan maassa ei ole nain monipuolista ja halpaa kirjastopalvelua!

    VastaaPoista
  20. Tämän keskustelun innostamana minua kiinnostaisi tehdä kirjastoon hankintaesitys jo kokeeksi! :) En vain tiedä, mitä ehdottaisin.

    Ja minä ainakin arvostan kovasti Suomen kirjastolaitosta. Vaikken kovin aktiivinnen kirjastoasiakas olekaan, vika ei ole kirjastoissa, vaan minussa... Kun on joskus kyselty, antaisiko korvamerkitä verorahoja esim. kirjastoille, niin kyllä antaisin, jos se olisi mahdollista.

    VastaaPoista
  21. Jenni, alan epäillä, että meillä on joku salainen telepatiayhteys!!? En ehtinyt viime viikolla käydä messujen takia blogeissa, kirjoitin messuinnon jälkeen kirjastoista lauantaina ja nyt bongaan tän sun mainion postauksen! ;D No, kirjastot tosin on pinnalla myös mm. Hesan kaupunginkirjaston 150-v juhlan takia, mikä on hienoa. Kaikki kirjastoon!

    VastaaPoista
  22. Ina, epäilen samaa! Olin (jälleen) hieman yllättynyt, kun näin sun kirjastokirjoituksen! Pitäisikö yhdistää blogit? ;) Tai ainakin meilata toiselle etukäteen blogisuunnitelma: tällä viikolla kirjoitan näistä aiheista, varo ettet kirjoita samoja juttuja. :D

    VastaaPoista
  23. Olen kirjoittanut jo ainakin kahteen blogiin omasta "kirjastokäyttäytymisestäni", joten en enää kiusaa muita toistamalla itseäni. :D Sitä olen kuitenkin viime päivinä miettinyt, että kirjastolaitoksen hienoudesta ja kaikesta omastakin hehkuttamisesta huolimatta meidän kirjaihmisten voisi olla ihan hyvä puhua kirjaostostenkin puolesta. Eihän kirjoja voida julkaista, jos kukaan ei niitä osta.

    Tuli oikein huono omatunto, kun tajusin, kuinka vähän kotimaisia uutuuksia ostan. Vaikka teen suht paljon kirjahankintoja, eivät käytettyinä tai ulkomailta ostetut tue kotimaisia kirjailijoita, kirjallisuutta tai kustantamoja. Pitäisi varmaan hyvänä tekona ostaa edes pari kotimaista uutuutta vuodessa. Voihan ne sitten laittaa kiertoon, jos kirjamäärä ahdistaa.

    Ehkä näitä ajatuksia on nostanut myös esikoisromaanini työstäminen ja tulevaisuuden ajatteleminen... ;D Oma lehmä ojassa!

    Karoliina

    VastaaPoista
  24. Karoliina, mielenkiintoista - sinulta on tulossa kirja?!? Haluatko paljastaa lisää? Tsemppiä kirjoittamiseen ja kaikkeen!

    Ja itse olen ajatellut ihan samaa, että ainakin kotimaista kirjallisuutta pitäisi kyllä ostaakin. Kuitenkin ostan vain "varmoja nimiä" yleensä. Puhuin juuri tästä ystävän kanssa, kun kerroin hankkineeni Märta Tikkasen uuden teoksen. Sanoin, että halusin ostaa sen jo senkin takia, että mielelläni tuen ihailemaani pitkän linjaan kirjailijaa, etenkin kun hän ei välttämättä enää edes julkaise kovin montaa teosta.

    Itse annan usein hankkimiani kirjoja lahjaksi ja olen myös pitänyt joskus kirjakirppistä tuttavapiirissä.

    VastaaPoista
  25. Syntymässä on käsikirjoitus, mutta kirjaa en uskalla vielä luvata, kun en voi tietää, haluaako sitä kukaan kustantaa. :) Olen kuitenkin innoissani, kun lapsuudesta saakka elänyt haave on ensimmäistä kertaa konkretisoitunut näinkin pitkälle (tehtynä hyvin huolellinen pohjatyö ja noin sata sivua valmista tekstiä -- deadlinen olen itselleni asettanut marraskuun loppuun).

    Karoliina

    VastaaPoista
  26. Karoliina, kiitos paljastuksista! Ja edelleen paljon kannustusta kirjoitusurakkaan. Sen verran olen itsekin yrittänyt (ja yritän erästä juttua parhaillanikin) kirjoittaa, että tiedän että edes tuohon vaiheeseen pääseminen on jo ison työn takana. Onnea matkaan - toivottavasti pysyt aikataulussa ja löydät kustantajan!

    VastaaPoista