tiistai 28. heinäkuuta 2009

Turvallinen olo

...sillä syksyllä  on tiedossa on ainakin kolme mukavaa lukemisrupeamaa. Laitoin jo nyt Akateemiseen tilaukseen:

Siri Hustvedtin Lumouksen,
Kjell Westön Älä käy yöhön yksin ja 
Virpi Hämeen-Anttilan Päivänseisauksen.

Akateemisen kirjakaupan lisäksi tulee näemmä kannatettua Otavaa, jonka julkaisuja nuo kaikki ovat.

Em. kirjailijat kuuluvat niihin, joihin todella luotan hyvien lukuromaanien tekijänä. Vaikkeivät kirjat olisi juuri omaan makuuni, niin ne ovat varmasti hyvin kirjoitettuja ja huolellisia, kunnollisia kirjoja. Sellaisia, jotka haluaa tilata jo etukäteen, niin että saa lukea ne varmasti ensimmäisten joukossa ja laittaa sitten omaan kirjahyllyyn.

Mikä siinä onkin, että joidenkin kirjojen ostamisesta ja omistamisesta tulee hyvä mieli? Onhan kirjastotkin keksitty, ja olenhan itsekin paasannut myös kirjojen kierrättämisen puolesta.

11 kommenttia:

  1. Hauska huomio tuo, että joidenkin kirjojen ostamisesta tulee hyvä mieli. Sellaista onnellisuutta saa muutoin harvoin kokea.

    Viime aikoina olen ostanut kaikki lukemani kirjat, vaikka kirjojen omistaminen ei mielestäni välttämätöntä. Ehdin yleensä lukea vain muutaman hetken päivässä, eivätkä kirjastojen laina-ajat riittäisi minulle lainkaan.

    Kierrätän lukemiani kirjoja, osa kun on sellaisia, joita en todennäköisesti tule lukemaan uudelleen. Olen antanut kirjoja sisarilleni, x-miehelle, työpaikan kirjankierrätyskärryyn ja kierrätyskärryyn. Niinpä kirjahyllyjeni täyttöaste pysyy melko samana koko ajan.

    En ole tutustunut syksyn kirjatarjontaan, kiva että sinä tuot sitä esille. Westötä olen rakastanut ja Leijat Helsingin yllä oli huikea kokemus. Kahta muuta kirjailijaa en ole lukenut.

    VastaaPoista
  2. Minä en lainaa kirjastosta oikeastaan kuin etukäteen sinne varaamiani kirjoja. Jos kirjastossa ei olekaan juuri sitä kirjaa, joka on mielessä sinne mennessä, en löydä oikein mitään, hassua kyllä. Eli käytän kyllä kirjastoja, mutta lähinnä vain täsmätilausten hakemiseen; kirjaston "tyrkkyhyllyltä" saattaa tosin tarttua aina välillä jotain muutakin mukaan. Suurin osa kirjoista tulee kyllä ostettua (ja onneksi osa annettua sitten taas eteenpäin, toisaalta jotkut kirjat luen moneen kertaan).

    Luin kommenttisi jo illalla ja aloin miettiä, että erityyppisten kirjojen ostamisesta tulee erilainen olo. Noista lukuromaaneista tuli siis ensi sijassa turvallinen olo ("odotettavissa takuuhyviä lukuhetkiä"), jostain vanhasta kirjasta tulee nostalginen olo, tietokirjasta taas voi tulla joskus hyvin innostunut ja myös itseensä tyytyväinen olo jne. Tietenkin vaihtelee vähän tilanteen mukaankin. Joka tapauksessa tunteita herättävää puuhaa.:)

    Westö on huikea minustakin! Haluaisin lukea Leijat Helsingin yllä sekä Missä kuljimme kerran uudestaan jo ihan lähiaikoina, toivottavasti luenkin. Hustvedtin kirjat ovat monista surullisia ja ahdistavia, mutta itse olen nauttinut niistä kahdesta kirjasta, jotka olen häneltä lukenut. Ahdistavaa kyllä, mutta myös sujuvaa, tarkkaa ja taitavaa ihmiskuvausta. Hämeen-Anttila taas tarjoaa mielestäni hyvää, huolellisesti kirjoitettua viihdettä, sanoisinko laatuviihdettä. Kirjojen juoni on usein hieman epäuskottava tai lattea, mutta kirjoitustapa paikkaa puutteen ja tekee kirjoista ahmittavia.

    Vielä, kirjasyksystä oli enemmän juttua täällä: http://kokolaillakirjallisesti.blogspot.com/2009/07/kirjasyksyn-ennakointia.html

    VastaaPoista
  3. Kiitos näistä ja kirjasyksyn lukuvinkeistä. Kirjaluetteloiden tutkiminen on osa kirjoihin liittyvää nautintoa.

    Minä myös ostan aina muutaman tietyn kirjailijan kirjan, mutta muuten olen kirjaston suurkuluttaja.

    Nautin suunnattomasti kirjastossa kiertelemisestä. Jos on raskas työpäivä, palkitsen itseäni kirjastoreissulla. Jos aikaa on vähän, luen vain lehtiä ja selaan uutuus- ja palautushyllyt.

    Useimmat kirjat lainaan varaamalla. Täkäläisestä kirjastosta voi kiitettävästi varata myös hankinnassa ja hyllyssä olevia.

    Haaveilen, että jonakin päivänä voin hankkia kaikki haluamani kirjat itselleni. Se tosin vaatisi enemmän käyttövaroja ja varsinkin enemmän hyllytilaa.

    VastaaPoista
  4. Ostamisesta tulee tosiaan joskus hyvä mieli. En ihan allekirjoita sitä, että tulee erilaisia hyviä mieliä, mutta silti.

    Itse pyörin kirjastossa harva se päivä, erityisesti näin kesäisin. Mulla on aivan jumalaton määrä erilaisia kirjalistoja, joita on raapuistettu milloin millekin paperilapulle, ja niiden mukaan yleensä lähden kirjastosta jotain hakemaan. Jos ei löydy, ei se mitään: nappaan mukaani kuitenkin jotain, vaikka aivan outoakin, tai löytää hyllystä jonkun joka joskus on ollut listalla, muttei ollut kirjastossa sillä hetkellä ja sitten se unohtui kunnes näin sen hyllyssä (esim. Leena Krohnin Valeikkuna toissapäivänä).

    Itse olen laantunut kirjojen ostamisessa hieman; tällä haavaa tyhjensin kirjahyllyä ja sain kahden hyllyllisen verran lisätilaa muille kirjoille. Ikävä kyllä ympärilläni ei juuri lueta, eikä ainakaan samantyyppisiä kirjoja kuin minä, joten nyt mulla on kaksi hyllyllistä kirjoja sekalaisessa järjestyksessä enkä tiedä mitä niille tekisin. Bookcrossing olisi mahtavaa, jos jossain paikkakunnalla olisi erityinen bookcrossing-hylly. Pitänee ylipuhua laitoksen assari hankkimaan remontoidulle uudelle laitokselle se kirjahylly, josta sai vapaasti lainata tai ottaa kirjan ja jättää toisen tilalle. Siinä olisi tosin kielirajoitus... no, jos ylipuhuisi sekä englannin, ruotsin että suomen laitoksen assarit? Miten te muut tyhjäätte hyllyjä eli minne kirjat menevät?

    VastaaPoista
  5. Raija, kukapa ei haaveilisi täydellisestä kirjastosta. :) Sellaisen kun saisi, ei koskaan haluaisi poistua kotoaan, paitsi korkeintaan kirjakauppaan... Kiitos kirjasyksyvinkeistä kuuluu muuten myös Sadulle, joka lähetti paljon täydennyslinkkejä minun listaani. Tuollaiset kirjastot, joista voi varata myös vasta tulossa olevia kirjoja, ovat hienoja!

    Aino, minäkin haaveilen bookcrossauksesta, mutta en ole saanut aikaiseksi. En ole myöskään vienyt kirjoja aikoihin antikvariaattiin. Kierrätän kirjoja tuttaville, etenkin perheenjäsenille ja lukupiirillemme. Joskus olen ottanut euron, pari maksua kirjasta, mutta useimmiten vain annan kirjat pois. Tulee hyvää mieli saajalle ja antajalle. :) Jokin aika sitten intoilin blogissa, että huomasin yleisimmin käyttämässäni kirjastossa kirjankierrätyskärryn ja vien kirjoja sinne. Enpä ole saanut vietyä.

    Hienoa, jos saat yo:n laitokselle kirjankierrätyspisteen - luulisi, ettei se mainitsemiesi laitosten kohdalla olisi kovinkaan hankalaa. Minäkin olen miettinyt, saisiko pisteen työpaikalle... Saako vielä udella, opiskeletko siis kieliä yliopistolla? Olen itse opiskellut suomen kieltä, joten ilahdun aina, kun kuulen jotain suomen kielen laitoksesta. :)

    VastaaPoista
  6. Jenni, vähän tyhmä kysymys mutta mistä bongasit nuo syksyn uutuudet? Itse olen odottanut kieli pitkällä Hesarin listaa, poimin sieltä aina tärppejä.

    VastaaPoista
  7. Hesarin lista on ihana! Se ei ole tainnut vielä ilmestyä tämän syksyn osalta... Uutuuslista on kerätty eri kustantamoiden sivuilta kurkkimalla. Pitäisikin katsoa, onko tullut uusia päivityksiä, kun "Kirjasyksyn ennakointia" -postauksen aikoihin kaikki eivät olleet vielä laittaneet kirjasyksyn tietoja nettiin.

    VastaaPoista
  8. Kiitos vinkistä, täytyy käydä vilkaisemassa. Löysin näille sivuillesi äskettäin ihan vahingossa ja olen nyt lueskellut niitä jonkin aikaa:-) Kiitos, juuri minunlaistani kirjakeskustelua!

    VastaaPoista
  9. Anonyymi, kiitos! :) Todella kiva kuulla. Vaikka kirja- ja lukemiskokemuksia ja -ajatuksia laittaa tänne itselleen muistiin kuin päiväkirjaksi, niin on myös hyvin ilahduttavaa ja kiinnostavaa, kun teksteihin tulee kommentteja. Minäkin kiitän osaltani kaikkia, jotka ovat keskustelleet blogissani. Olen ollut tosi iloinen ja tyytyväinen, kun keskustelua on syntynyt melkein joka kirjan ja aiheen kohdalla. Se on ihana syventävä lisä lukemisharrastukselle!

    Valitettavasti en pääse kirjoittamaan ja keskustelemaan ensi viikolla, kun olen matkalla (todella valitettavasti elämäni ensimmäisellä Nizzan-matkalla ;)). Aion kuitenkin kirjoittaa vielä viikonloppuna ennen reissuun lähtöä.

    VastaaPoista
  10. Saa udella... :). Juu, opiskelen nykysuomea ja englantia. En tosin ole aivan varma siitä, että suomen laitokselta saa mitään erityisen ilostuttavia uutisia aikaiseksi, sen verran masentavaa oli meno jo ennen lakiuudistusta, ja sen jälkeen homma vain paheni. :/

    VastaaPoista
  11. Aino, höh, ei kivalta kuulosta! Ennen siellä (Helsingin yo:n suomen kielen laitoksella) oli vähän pysähtynyttä mutta samalla rentoa ja vapaata. Tai sitten aika on kullannut muistot, kun valmistumisesta on jo kymmenisen vuotta.

    VastaaPoista