torstai 5. elokuuta 2010

Venäläisiä kertojia

Tänään illalla meillä on historiallinen lukupiirin tapaaminen: kukaan ei taida olla lukenut koko kirjaa. Sellaista se kesälukeminen on, ja vielä hieman vaikeasti luettavaksi saatavan uutuuskirjan kanssa... Mutta pääasia, että tavataan: lukupiiri on kuukauden kohokohta ja elämän ilo!
Ennakkoimme kesän lukulaiskuutta (lue: kesälomamatkojen aiheuttamia lukukatkoksia, ei suinkaan oikeaa laiskuutta) valitsemalla tietoisesti kuukauden kirjaksi novelleja. Novellikirjasta voi lukea vain osan ja jo niistä saa käsityksen, millainen kirja on kyseessä.

Venäläisiä kertojia oli erinomainen valinta muullakin tavalla. ”Kaikkihan” haluavat lukea venäläisiä klassikkoja vähintäänkin yleissivistyksen vuoksi ja monet suunnittelevat lukevansa niitä juuri kesäisin... Jos haluat aloittaa kevyesti, valitse tämä kirja. Monipuolisessa kokoelmassa on erinomainen, perusteellinen esipuhe, jossa kerrotaan kaikista kokoelman kirjailijoista. Ja kun on novellien kautta makustellut eri kirjailijoita, on helpompi punnita, keneen tutustuisi tarkemmin, jos venäläinen kirjallisuus kiinnostaa.

Minä en ole siis makustellut kuin tuota esipuhetta ja kokoelman ensimmäisiä novelleja. Ilahduin heti myönteisesti: Unohtakaa stereotypia raskassoutuisista, vaikeaselkoisista, kovin hitaista venäläisklassikoista. Puškinin Patarouva on hauska, nopea ja helppo. Nautin juonenkäänteistä ja paikoin viiltävän ironisesta, suorastaan nasevasta tekstistä. Mainio veto sijoittaa tällainen novelli heti kokoelman alkuun, se poistaa varmasti monen lukijan venäläispelkoa.

Kirjan tarkempi esittely löytyy kustantajan sivuilta. Tekstinäytettä ei tule, koska kirja on lukiskaverilla lainassa.

Vappu Orlov (toim.): Venäläisiä kertojia. Avain, 2010.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti