keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Paulo Coelho: joukkoharha vai oikeasti hyvä?

Oletko lukenut Paulo Coelhoa? Minä olen vain yhden ja tietääkseni hieman tuntemattomamman kirjan verran. Luin vuosi, pari sitten teoksen Veronika tahtoo kuolla. Se oli minusta vähän omituinen ja epäuskottava, ei hyvä eikä huono, kauheasti siitä ei jäänyt muistijälkiä.


Näitä puhutumpia, tunnetumpia Coelhoja en ole lukenut, enkä ole halunnutkaan. Olen vierastanut tarinan muotoon puettua self help -kirjallisuutta. Ja kirjojen ylistäminen tyyliin "jos luet vain yhden kirjan, lue tämä" on aina varma keino saada minut epäluuloiseksi.


Eilen kuitenkin yllättäen ostin Coelhon. Kirjaston poistohyllyssä oli Coelhon kenties tunnetuin teos Alkemisti myynnissä 50 sentillä, joten pitihän se ottaa mukaan ihan uteliaisuudesta. Selailin kirjaa vähän heti illalla, enkä edelleenkään ole kiinnostunut. Kertokaa minulle, onko Coelhoissa oikeasti jotain lukemisen arvoista vai onko kyseessä vain lempeänmakeiden tarinoiden muodossa tarjoiltua latteuksia ja lässytyksiä. Millaisia Coelhon kirjat ovat? Ainakin Alkemistin alku kuulostaa aika lattealta, enkä ole vielä päättänyt, voinko heti pari kuukautta dekkarikokeilun jälkeen altistaa itseni Coelho-kokeilulle. Maailmankaikkeuden Sielu, hmmm.


Tekstinäyte Alkemistin sivulta 33:

OLEN SALEMIN KUNINGAS, vanhus oli sanonut.

"Miksi kuningas puhuisi paimenelle?" poika kysyi häpeissään ja ihmeissään.

"Siihen on monta syytä. Mutta sanokaamme tärkeimmäksi syyksi sen, että olet onnistunut löytämään elämäntiesi."
Poika ei tiennyt mitään elämäntiestä.

"Se on kaikkea mitä olet halunnut aina toteuttaa elämässäsi. Jokainen tuntee nuorena elämäntiensä. Siinä vaiheessa kaikki on selvää ja mahdollista eivätkä ihmiset pelkää unelmoida tai toteuttaa haaveitaan. Mutta kun aika kuluu, jokin mystinen voima alkaa toistaa ihmiselle, että elämäntietä ei voi seurata."

Poika ei ymmärtänyt mitään vanhuksen sanoista. Hän halusi kuitenkin kuulla "mystisistä voimista". - -

"Ne ovat näennäisesti negatiivisia voimia, jotka auttavat sinua kuitenkin löytämään elämäntiesi. Ne valmistavat henkeäsi ja tahtoasi, sillä tätä maapalloa hallitsee yksi perustotuus: on ihminen kuka on tai tekee mitä tekee, toive joka pursuaa syvältä sydämestä on lähtöisin Maailmankaikkeuden Sielusta. Unelmansa toteuttaminen on ihmisen tehtävä maan päällä."


Paulo Coelho: Alkemisti. Bazar, 2005.

11 kommenttia:

  1. Itse olen lukenut muistaakseni kolme Coelhon kirjaa: Alkemisti, Veronika haluaa kuolla ja 11 minuuttia. Hyllystä löytyy vielä Portobellon noita sekä Zahir ja The Devil and Miss Prym englanniksi. Ei vaan ole saanut luettua.

    Ei ne nyt niin typeriä ole kuin "self help tarinan muodossa" antaa ymmärtää ainakaan omasta kokemuksesta, mutta ei ne omaperäisiäkään ole. Ja on niissä niitä latteuksiakin ihan riittämiin. Itseäni häiritsee eniten se yltiöpositiivinen asenne. Alkemisti on tällä saralla ehdoton ykkönen. Se kirja jätti täysin kylmäksi. Ainakin niissä kahdessa muussa oli edes hieman mielenkiintoinen juju, joskin Veronika lässähtää ja 11 minuutin koko juoni on todella kulunut, Pretty Womanin toisinto.

    Saa nähdä, mitä noille kolmelle lukemattomalle tapahtuu.

    VastaaPoista
  2. Olen myöskin lukenut Alkemistin ja Veronikan. Pidin kyllä tarinoista ja Coelhon tyylistä, vaikka varsinkin Alkemistissa kieltämättä on tuota höpötystä maailmankaikkeuden sielusta sun muusta. Se ärsyttää, että molemmista kirjoista paljastui lopulta tasan sama opetus/elämänohje. Mutta kuten sanottu, toisaalta pidinkin niistä, ja haluaisin jotain Coelhoa vielä kokeilla. Jos kolmatta kertaa tuputetaan samaa asiaa, niin sitten alkaa jo tökkiä pahasti!

    VastaaPoista
  3. Just puhuttiin tästä töissä. ;) Alkemisti on musta Coelhon tylsin kirja, luin sen ekana ja meinasi loppua Coelhot siihen. Itse tykkäsin eniten 11 minuuttia -teoksesta (joka sai myös kollegoilta eniten ääniä), koska se perustuu tositarinaan ja on jopa lievästi yhteiskunnallinen teemaltaan. Toinen, josta pidin paljon oli Zahir, mutta sen lukeminen vaatii oikeaa tunnelmaa ja elämäntilannetta. Siinä ne sitten onkin - Veronika on edelleen kesken... Coelhoa voi lukea parin vuoden välein, muuten alkaa maistua puulta.

    VastaaPoista
  4. Tylsää lässytystä, on minun tuomioni. Olen lukenut Alkemistin ja Veronikan. Alkemistiin olin äärimmäisen pettynyt (löysin muuten saman tarinan A4-kokoon puristettuna, siinä nimettiin juutalaiseksi kertomukseksi) ja Veronikan ostin Japanista lentokentän varsin rajallisesta englanninkielisten kirjojen valikoimasta. Veronikan tarina taas on paremmin kerrottu L.M. Montgomeryn Sininen linna -kirjassa. Että se siitä omaperäisyydestä... Ei pisteitä täältä suunnasta.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommenteista kaikille! Useimpien mielestä C. ei siis ole niin kauheaa kuin voisi luulla, muttei oikein hyvääkään. En taida lukea Alkemistia nyt alkua pidemmälle, en ole yhtään Maailmansielu-tuulella. Voi olla, että lukaisen kirjan jossain välissä.

    VastaaPoista
  6. Suosittelujen jälkeen päätin kokeilla Coelhoa. Kirjastosta tarttui käteen Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin - ja inhosin sitä täydestä sydämestäni. Sen koommin en ole Coelhoon tarttunut, eikä tuo esimerkkipätkä muuttanut päätöstä. Huh.

    VastaaPoista
  7. Anonyymi, eipä kovin kannustanut tuo sinun kommenttisikaan. :) Huh tosiaan. Onneksi ei ole pakko lukea niitä kirjoja, joista ei ole kiinnostunut. Alkemisti-kokeilu siirtyy hamaan tulevaisuuteen...

    VastaaPoista
  8. Minäkin kuulun niihin, jotka inhoavat Coelhoa. Joskus vuosia sitten ennen tätä Coelho-buumia yritin lukea "Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin" ja mietin pitkään, että onko suomennos jotenkin pilannut kirjan, kun teksti oli niin tahmeaa ja teennäistä. Myöhemmin yritin sitten vielä "Alkemistia" ja tajusin, että kyllä se kieli taitaa olla tahmeaa ihan niissä alkuperäisissäkin kirjoissa. Kamalaa sontaa, mielestäni. Ja minä sentään pidän aika monenlaisesta kirjallisuudesta ja luen usein hieman heikommatkin kirjat loppuun asti. Coelhon kanssa en vain voi, kun ärsyttää niin paljon...

    VastaaPoista
  9. Hih, alkaa olla selvä, mitä Coelhon kirjaa ei ainakaan kannata lukea. Tai sitten joutuu ainakin blogittamaan otsikolla "Luin Piedrajoen rannalla ja itkin" :)

    Joopa joo, en ole hipaissutkaan Alkemistiin ekat 33 sivua luettuani ja tuon tekstinäytteen kirjoitettuani. Kerron jos jonain epätoivoisena hetkenä hipaisen.

    VastaaPoista
  10. Hahaa, loistava blogiotsikko sinulla jo valmiiksi mietittynä!

    Minä pidin Alkemistista, samoin kuin Paholaisesta ja neiti Prymistä. Brida oli kamala! Muut Coelhot olen jättänyt väliin. Piedrajokea aloitin, mutta jäi kesken sivulla 7 tai jotain :D

    Suhteeni Coelhoon on siis, facebook-termillä ilmaistuna, "complicated". Seuraavaksi aion lukea Valkyriat, joka on kuulemma henkilökohtaisempi kirja kuin toiset.

    VastaaPoista
  11. Elma Ilona, aika monilla taitaa olla complicated suhde Coelhoon. Toisaalta välillä törmää ihmisiin, joiden ei kuvittelisi häntä edes lukevan, ja ovatkin aivan 100 % Coelho-faneja. Hämmentävää.

    AIka kauan on muuten näemmä mennyt siitä, kun olen miettinyt, pitäisikö tehdä Coelho-koe. Se on edelleenkin tekemättä!

    VastaaPoista