sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Runosunnuntai - Kai Nieminen: Istun tässä, ihmettelen



Kai Niemisen runokokoelma Istun tässä, ihmettelen - Valitut runot vie arkisiin tunnelmiiin, parisuhde- ja perhe-elämään, vuodenaikojen kulkuun ja luonnon keskelle, tavallisen ihmisen (erityisesti vanhenevan miehen) ajatuksiin ja tunnelmiin. Runoissa on helposti lähestyttäviä aiheita, sanoja ja ilmaisuja, mutta myös sellaisia ajatuksen, tapahtuman tai tunteen hipaisuja, että tekstit kohoavat arkisen proosan ylle. 

Minua tässä kirjassa, jonka olen lukenut pari kertaa kokonaan ja vielä useammin sieltä täältä, ovat koskettaneet erityisesti luonnonkiertoa ja sitä myötä myös ihmiseloa kuvaavat runot sekä kirjoihin ja kirjoittamiseen liittyvät pohdinnot. Esimerkiksi tämä runokuva on kuin minun tämä kesäni, mitä lukemiseen tulee - ja joskus tuntuu, että koko elämässä on tällainen fiilis:


koko ajan etsin yhtä tai toista kirjaa, minne ne ovat 
alkaneet kadota, harmillista, aika kuluu hukkaan enkä 
silti löydä niitä

vastapainoksi osuu päivittäin hyllyltä silmiin sellaisia,
joista voisin vannoa etten ole niitä ennen nähnyt 

(vuodelta 2010)


Runoilija pohtii myös sanoja ja niiden merkitystä silloinkin, kun sanoja ei ole:


Sanat johtavat harhaan, lausumattomatkin;
ei niihin voi luottaa, mutta mihin sitten voi?
Milloin tahansa saattaa elämä pettää,
olet kasvotuksin kuoleman kanssa,
eikä silloin ole väliä oletko oikeassa,
semminkin kun harhassa on hauska olla
siihen saakka kun sieltä joutuu pois.

(vuodelta 1985)


Pidän itse usein melankolisista teksteistä, ja etenkin runoudessa hiljainen kaiho vetoaa. Tästäkin kokoelmasta löytyy kuitenkin elämäniloa ja huumoriakin: mistään synkistelyrunoudesta tai elämää suuremmasta luomisen tuskasta ei ole kyse. 

Päinvastoin, kyse on hyvällä tavalla helposta käyttörunoudesta. Viisautta ja filosofiaa tuotuna tavallisen elämään - suosittelen.




Kai Nieminen: Istun tässä, ihmettelen - valitut runot. Tammi 2012. Päällys Marko Taina, päällyksen kuvat Istockphoto

(Kirja on omasta hyllystä löytynyt oma ostos.)


***

Tällä pikkuisella kirjoituksella aloitan runosunnuntait. Olen haastanut itseni tutustumaan yhteen runokirjaan viikossa syyskuun ajan ja kertomaan vaikutelmistani aina sunnuntaina. Aloitin tutulla kirjalla, mutta kirjahyllystä löytyy kolme hiljattain ostamaani runoteosta, jotka kuuluvat lähiviikkojen lukemistooni.


***

Bloggauksen pääkuva on Söderskärin majakkasaaren kahvila Södestä. Pääsin eilen retkelle Muumipapan maisemiin. Palaan asiaan lähiaikoina parissakin blogissa. ;)

4 kommenttia:

  1. Oi, ihanaa! Kai Nieminen on lempirunoilijani. Tuo kirja kyllä pitää ostaa omaksi. .)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja hauska kuulla, että sinäkin pidät Niemisestä! Ensi runosunnuntain postauksessa aion kertoa Hannu Mäkelän uudesta runoteoksesta; se onkin ensimmäinen runokirja, jonka häneltä luen.

      Poista
  2. Tuon ensimmäisen runon ajatus on niin tuttu :)

    Mielenkiintoinen sunnuntaiteema :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisen runon ajatus on varmaan kaikille lukijoille ja kirjanystäville tuttu.:)

      Kiitos, ainakin sunnuntaiteemasta tulee itselleni mielenkiintoinen kokeilu. Toivon suoriutuvani siitä kunnialla!

      Poista