sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Menovinkki eläinten ja kielihistorian ystäville

Käväisin lomaviikon kunniaksi päiväretkellä Turussa. Ensimmäinen retkikohde oli Turun biologinen museo ja sen näyttely "500 sanaa ja 500 tarinaa". Näyttelyssä oli esitelty 500 suomalaisen, museossa esillä olevan, eläimen nimen etymologiaa. Oletin, että mukana olisi ollut enemmän eläimiin liittyviä tarinoita ja myyttejä, mutta pääpaino oli nimihistoriassa.

Se ei haitannut, sillä nimihistoriakin oli kiinnostavaa ja hauskaa. Opin mm. että saukko oli lutra lutra jo antiikin teksteissä; moni muukin eläimen (tieteellinen) nimi on hyvin vanha. Nimillä on myös loogisia merkityksiä. Esimerkiksi metsähiiren latinankielinen nimi merkitsee "poissa kotoa" erotukseksi sille, että on myös kotihiiriä, jotka eivät pysy poissa kotoa. Harmaasiepon tieteellinen nimi taas on muodostettu keskiajan uuslatinan sanoista "kärpänen" ja "tarttua". Nimet kiinnostavat minua aina, ja oli hauska huomata, että niin monen eläimen nimi oli näin hauska ja kuvaava.

Turun biologinen museo jäi mieleen myös kauniiden esillepanojensa takia. Ne olivat vanhoja, monet alkuaan jo 1900-luvun alusta, mutta taiten konservoituja tai uudistettuja. Ei tullut sellaista nolostusta kuin Helsingin biologisessa museossa ennen museon remonttia: kulahtanut hylje kurkkaa hapertuneen ja kellastuneen styroksijäälautan läpi. Ei, nämä olivat kauniita ja vaikuttavia, huolellisia ja luonnollisia esillepanoja. Kaikissa oli taustalla taidokas maalaus, joka suurensi tilan tuntua ja teki maisemasta kumma kyllä vielä luonnollisemman oloisen kuin pelkkä lavaste- tai valokuvatausta olisi ollut.

Tässä esimerkki saariston lintumaailmasta:


Kuusamon syysmetsässä oli kuukkelipariskunta.

Nimien etymologia oli kerrottu lyhyesti ja napakasti seinätauluin.

Museoon kannatti mennä jo siksi, että vanhat talot ovat aina kiehtovia. Hyvää oli myös se, ettei näyttely ollut kovin suuri - kerrankin tuli katsottua kaikki kunnolla.



Tervemenoa siis! Todellinen koko perheen näyttely on avoinna syyskuulle.



Turussa tuli tietenkin käytyä myös kirjakaupoissa. Pitäähän kirjahullun tuoda myös kotimaan päivämatkalta kirjatuliaisia itselleen. Näin vihdoin esim. Sammakon Turun-myymälän, jota on kehuttu usein. Sieltä tarttui mukaan mm. Dan Rhodesia, ja kun lueskelin hänen kirjaansa kotimatkalla junassa, tajusin, että Suomen Dan Rhodes on turkulainen kirjailija Riku Korhonen. Tulen todistamaan väitteeni lähiaikoina.

4 kommenttia:

  1. ? Eläimien ? mikä sana se on? = Eläinten!

    VastaaPoista
  2. No korjataan, vaikka olenkin tottunut, että molempia muotoja voi käyttää, myös tätä huolimatonta väärää muotoa. Käyttää sitä muutkin, katso vaikka Googlesta. ;)

    VastaaPoista
  3. Turku on kovin kaukana sieltä mistä minä katselen, mutta aina välillä siellä tulee silti käytyä.

    Tosi hauskoja nuo nimet, koti- ja metsähiiri jää ainakin mieleen =D

    Rhodes ja Korhonen on molemmat minulle vieraita vaikka ovatkin palkittuja ja tunnettuja. Jään odottamaan todistusketjua, vaikka minua lähinnä kiinnostaa, että kannattaisiko niitä lukea.

    ps. odotan myös edelleen sinun tyler postausta - itse kirjoitin muutama päivä sittn kirjasta PAKO.

    VastaaPoista
  4. Tosi mielenkiintoinen paikka!

    Kielitoimiston sanakirja ei muuten anna kummallekaan muodolle ensisijaista asemaa vaan ne on esitetty ihan rinnakkaisina vaihtoehtoina. ;)

    VastaaPoista