lauantai 2. marraskuuta 2013

Tänä viikonloppuna

 
  



 
Tänä viikonloppuna, jolloin yhdet hiljentyvät ja toiset juhlivat, haluan lainata näitä tekstejä:
 
 
Mutta suru on dialektinen
ja sinä olet kuitenkin ystäväni
On olemassa huolenpidon sisimmäinen
huone, viimeinen
On jotain punaiseksi itkettynyttä ja
voimakasta, ja mehän kuljemme tässä yhdessä nyt  - -
 
(ote Tua Forsströmin runosta teoksessa Talvi on hiljaisuutta ja vastarintaa - uutta suomenruotsalaista lyriikkaa, Wsoy, 1986. Suom. Caj Westerberg)
 
 
 
Kun he astuvat yhdessä hämärään eteiseen heidän käsivartensa koskettavat toisiaan ja he jäävät hetkeksi siihen, paikoileen seisomaan.
  
(Helmi Kekkonen, novelli Anna & Tom, teoksesta Kotiin, Avain, 2009)
 
 
 
 
Päivä jatkuu hiljalleen ja tulee uusi ilta ja ehkä uudet kynttilätkin. Kaikki kohtelevat toisiaan oikein hellävaroen, jokainen tietää kuinka vähästä tasapaino häiriintyy.
       Minä menen makuulle ja kuulen kun isä virittää balalaikkaa. Äiti sytyttää öljylampun. Meillä on sänkykamarissa ikkuna, joka on ihan pyöreä. Kellään muulla ei ole pyöreätä ikkunaa. Siitä näkee kaikkien kattojen yli ja sataman yli, ja kaikki ikkunat vähitellen mustuvat paitsi yksi. Se on Viktor Ekin ison tyhjän palomuurin alla. Siinä palaa valo kaiken yötä. Ne taitavat juhlia sielläkin. Tai ehkä ne piirtävät kirjankansia.
 
 
(Tove Jansson teoksessa Kuvanveistäjän tytär, Wsoy 2008, 9. painos, suom. Kristiina Kivivuori)
 
 
 
 
Hyvää pyhäinpäivän viikonloppua!
 
 
 
 
 
(Vuosi sitten kävin luin marraskuussa Mestaritontun seikkailut ja lähdin sitten seikkailemaan metsään: kuvasadosta, joka on näkynyt täällä muistaakseni ennenkin, tuli tällainen.)

11 kommenttia:

  1. Voi Jenni, kuinka tavattoman ihana postaus. Kiva tuo kuvaesitys alhaalla ja ihania lainauksia. Ihan harmittaa,etten löytänyt kotoani mistään Kuvanveistäjän tytärtä mukaan, vaikka olisin halunnut sen ehdottomasti. Olen hutturoinut sen jonnekin, ja nyt harmittaa. Niin tavattoman ihana kohta!

    Täällä hiljennytään ja on ihana jotenkin lukea itseni noista lainauksista ja tekstistäsi. Olet ihana ystävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna, kiitos ihastuttavasta kommentista, ystävä! Ihan kadehdin sinua mökkeinesi, kirjoinesi, rauhoinesi, mutta toisaalta mukavan levollinen päivä on ollut täälläkin, vaikka olemme vain kotosalla.

      Minäkin haluaisin lukea Kuvanveistäjän tyttären pian ihan kunnolla, toivottavasti luenkin! Jostain syystä luen aina muumeja marraskuussa ja muuta Janssonia kesällä, mutta kai tästä saa poiketakin.

      Ainakaan tänään en kuitenkaan poikkea, sillä olen hiljennyttyäni aamulla kauniiden tekstien ääreen olen nyt melkeinpä halloweenin tunnelmissa eli lukemassa Herra Huuta! Kävin päivänsaunassa kynttilänvalossa kissan ja Herra Huun kanssa. :)

      Poista
    2. Tärkeä tieto: olen kuin olenkin lukemassa Kuvanveistäjän tytärtä ja nautin siitä!

      Poista
  2. Minustakin tämä oli ihana juttu. Tuli hyvä ja rauhallinen olo.

    Pidän marraskuun pimeydestä, hiljaisuudesta, tummissa illoissa palavista valoista ja juhlista joissa poltetaan kynttilöitä ja juodaan lämpimiä juomia. Lainaus Tove Janssonilta tavoittaa hyvin juuri tuollaisen olotilan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, kiitos! Minä pidän marraskuussa samoista asioista. Viime vuosina olen alkanut pitää kovasti myös verkkaisen harmaista päivistä, pysähtyneestä luonnosta, oikeastaan kaikesta muusta paitsi siitä, että marraskuu yhdistettynä töissäkäymiseen on toisinaan hyvin uuvuttava yhdistelmä. Mutta onneksi on viikonloput, kynttilät, kirjat ja kaikki muu oleellinen!

      Poista
  3. Kiitos, Jenni! Rauhaa henkivät tekstit ja kauniit kuvat tulivat tarpeeseen pyhäinpäivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Elina! Ensin ajattelin kirjoittaa ihan muusta, mutta ei ollutkaan sellainen olo... Mukavaa, että muillakin on näemmä sellainen fiilis, että rauhalliset tekstit ja kuvat puhuttelevat. Minua ne puhuttelevat aina. Rakastan myös sitaatteja (vaikken harmikseni opi niitä lähes koskaan ulkoa) ja on ihanaa, kun moni tärkeä kirja on omana: voi lukea sitä helposti edes pienen lainauksen verran. Tosin nyt kävi siis niin, että päätinkin lukea Kuvanveistäjän tyttären kokonaan. :)

      Poista
  4. Ihana postaus, kaikin puolin kaunis ja koskettava. Ja jotenkin rauhoittava, juuri tällaista kaipaan nyt. Ihan liikaa töitä (yövuorossa nytkin) ja kiirettä, ihan uupunut olo, en jaksa niin paljon kuin pitäisi. Mutta tämä teki hyvää. Kiitos, ihana Jenni! <3

    VastaaPoista
  5. Kiitos ihanasta kommentista, Sara, ja ymmärrän sinua hyvin, vaikken teekään yövuoroja... Pari vuotta sitten olin marraskuun vapaalla ja silloin oikein ihastuin loppusyksyn verkkaisuuteen - kunhan itsekin saa olla silloin verkkainen. Viime vuonna luin tietoisesti ihania kirjoja marraskuussa, että kuu olisi mahdollisimman mukava ja rauhoittava, ja luulen, että aika samanlaisella tyylillä menee tämäkin marras, ainakin viikonloppuisin. Tsemppiä yövuoroissa jaksamiseen! <3

    VastaaPoista
  6. Kauniit sanat ja syksyiset kuvat täydentävät niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos emmä, mieltä lämmittävää kuulla, että pidit sanoista ja kuvista. :)

      Poista