perjantai 27. joulukuuta 2013

Vuosi kuvina -haaste ja kymmenen tärkeää kirjaa



Facebookissa on jo jonkin aikaa kiertänyt haaste, jossa haastetun pitää listata kymmenen itselleen tavalla tai toisella tärkeää kirjaa*. Minäkin tulin haastetuksi kolmeltakin suunnalta ja vaikka olen bloggausvuosinani listannut (näitä samojakin) kirjoja eri näkökulmista lukuisia kertoja, julkaisen "mukanani kulkeneiden kirjojen listan" täällä blogissakin. 




1. Claudie Gallay: Tyrskyt
Vinksahtaneisiin tunnelmiin Normandian rannikolle vievä surumielinen ja luonnonläheinen tarina on lohduttanut minua monesti - ja ilahduttanut runollisella, muttei lainkaan makeilevalla kielellään. Haluaisin lukea Gallayta ranskaksi, mutta kielitaitoni ei riitä. Ranska on yksi kirjallisisista suosikkimaistani.




2. Tove Jansson: Haru, eräs saari
Voisin valita koko Tove Janssonin tuotannon, mutta valitsen Harun, koska se on Jansson-kokoelmani helmi, ja eräs elämäni kohokohtia on viimekesäinen Klovharun-vierailu. Nyt jouluna olen tallustellut metsässä ja kuunnellut Muumipeikkoa ja pyrstötähteä äänikirjana: superrentouttavaa!




3. Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut
Satuklassikko, jossa on kiehtova tarina, jännitystä, lämpöä ja huumoria. Mestaritontun seikkailut kestää aikaa ja lukemista. Kun kuulin erään eläkeläismiehen lukeneen Mestaritontun hiljattain ensimmäistä kertaa ja koukuttuneen tarinaan, ilahduin suuresti.




4. Henry Thoreau: Walden - elämää metsässä
Luontofilosofian klassikko on kiinnostava, tärkeä, aina ajankohtainen. Minua se muistuttaa myös siitä, että kirjoille kannattaa antaa uusi mahdollisuus. Yhdestä tylsimmistä voi tulla yksi tärkeimmistä.



5. Doris Lessing: Viides lapsi
Doris Lessing on minulle kaikkineen tärkeä kirjailija ja huikean tuotantonsa (ja elämänsä) kautta myös ihailtava henkilö. Viides lapsi on yksi pelottavimmista koskaan lukemistani kirjoista.




6. Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Tulevaisuuden kuvitteelliseen Kuusamoon sijoittuva dystooppinen tarina on samaan aikaan hurja ja lempeä, ruma ja kaunis, levollinen ja ajatuksia nostattava. Jos kirjoittaisin itse, haluaisin (vaatimattomasti) kirjoittaa jotain Teemestarin kirjan tapaista.




7. Haruki Murakami: The Wind-up Bird Chronicle
...tai sitten vielä vaatimattomammin jotakin Murakamin tapaista. En ymmärrä, miten hän onnistuu sekoittamaan yksinkertaisista lauseista ja tavanomaisista tapahtumista unenomaisia, samettisen pehmeitä ja aivan hulluja todellisuuksia! Japanikin on viime vuosina kohonnut kirjallisten suosikkimaitteni joukkoon, mm. Murakamin ja Kawabatan ansiosta.




8. Maria Jotuni: Huojuva talo
Huojuva talo on yksi tehokkaimmista kotimaisista klassikoista, mutta melkein mikä tahansa muukin realistinen, sujuva ja yhä hämmästyttävän purevalta ja ajanmukaiselta tuntuva suomalaisklassikko voisi olla tällä paikalla.




9. Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien
Lempirunokoelmani, jonka olen lukenut monta kertaa. Rakastan Kilven runoutta ja myös sitä, että se herätti minussa muutama vuosi sitten ylipäätään kiinnostuksen ja sittemmin rakkauden runoutta kohtaan.



10. Kai Fagerström, Risto Rasa, Heikki Willamo: Viimeiset vieraat
Risto Rasa on toinen lempirunoilijani ja ainoa runoilija, jonka olen löytänyt jo nuorena. Tässä kirjassa hän runoilee ja muut kuvaavat upeita kuvia autiotaloista ja niiden asukkaita. Kirja on hieman surumielinen, niin kuin autiotalot aina ovat, mutta myös todella satumainen ja hienoa - aarre, johon voi palata yhä uudelleen.




***
Autiotaloista puheen ollen: jatkan tällä kuvasarjalla marraskuussa alkanutta vuosi kuvina -haastetta. Viime aikoina on satanut niin paljon, etten ole halunnut viedä kameraa viime kuussa ikuistamalleni vanhalle talonpaikalle tai autiotalolle saakka. Olen kuitenkin kuvannut omaa pihannurkkaa ja nyt jouluna vähän naapuritontin nurkkiakin. Jokin loppuvuoden myrskyistä kaatoi sieltä kuusia. Näky on vaikuttava.


Loppuvuoden synkkä ja märkä metsä taas on ihastuttava. Olen aivan lumoutunut tummanvihreistä sävyistä, metsän tuoksuista, pisaroiden kimmellyksessä ja siitä, että on niin hiljaista. Kuuluu vain tuulen huminaa, veden lotinaa ja satunnaisia lintujen ääniä. Anteeksi vain kaikille talven ja perinteisen joulun ystäville, mutta minusta joulun voisi viettää aina metsässä muumien kanssa!



Mitkä ovat sinulle tärkeitä kirjoja?


*Haasteen säännöt:
Laita statukseesi kymmenen kirjaa, jotka ovat koskettaneet sinua jollain tavalla. Älä mieti liikaa, käytä vain pari minuuttia... Kirjojen ei tarvitse olla suuria tai hienoja. Tägää sitten kymmenen kaveriasi minut mukaan luettuna, jotta näen listasi.








10 kommenttia:

  1. Mun on pakko tehdä tämä! Laitan sulle linkkiä, kun ilmestyy! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Jonna ja kiitos kommentista! Laita ihmeessä linkki, kun olet listannut. Kirjalistoja on aina hyvin innostavaa tutkia!

      Poista
    2. Täältä löytyy omat opukset: http://keyword-love.blogspot.fi/2014/01/kymmenen-tarkeaa-kirjaa.html

      Poista
  2. Hienoja kuvia. Kiitos vaan haasteesta, yritän saada kymmenen kirjaa kasaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mamma N ja kiitos myös nopeasta haasteeseen vastaamisesta (Facebookissa).

      Poista
  3. Olen lukenut suosikeistasi 7, hyllyssä lukemista odottaa 2 ja sitä viimeistä olen aloittanut varmaan viisi kertaa, mutta en ole vielä kertaakaan saanut loppuun. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, Reeta, mikä mahtaa olla se kirja, jota et saa luettua loppuun... Ainakin kyseessä on selvästi kirja, joka todellakin on seurannut elämässäsi!

      Poista
  4. Kauniita kuvia! Itse kaipaisin sitä lunta, mutta onhan tässäkin puolensa. Metsä on edelleen ihanan vihreä.:)

    Tove Jansson on myös yksi lemppareistani. Muumi-kirjoissa on kummallista hyväntuulista elämänviisautta, lueskelin niitä taas läpi viime kesänä.

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! Muumikirjat ovat tosiaan hämmästyttävän viisaita ja ihmettytävät mina aina siinäkin, että niistä tuntuu aina löytyvän jotain uutta. Muka lastenkirjoja - en usko!

      Poista
  5. Hieno lista, Jenni! Tähän haasteeseen pitäisi päästä keskittymään rauhassa.

    Gallay ja Thoreau kiinnostavat kovasti. Teemestarikin jo kävi hyppysissäni. Muumit astuvat vasta nyt elämääni. Sen sijaan Viides lapsi on järkyttänyt minutkin aikoinaan, siis todella järkyttänyt. Vieläkin puistattaa.

    Luulen, että oma listani sisältää aika perinteisiä kirjoja. Tylsää.

    Nämä kuvasi ovat upeita, kuten aina.<3

    VastaaPoista