keskiviikko 12. elokuuta 2009

Matkalla luettua

Terveisiä Ranskasta - ja siinä se on, ihana matkakirjani Nizzan uimarannalla kuvattuna. Ranskan-matka onnistui hyvin, myös lukemisen suhteen. Etenkin tämä Tarinoiden paluu - Esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta oli todella suositeltava lukukokemus. Jos haluat nopealukuisen ja helpon mutta kuitenkin asiantuntevan ja monipuolisen katsauksen Ranskan nykykirjallisuudesta, suosittelen tätä teosta. Sain kirjasta hyvän yleiskäsityksen ranskalaisesta kirjallisuudesta tänään, ja vähän eilenkin, ja lisäksi todella monta lukuvinkkiä. Kirjoitan niistä lähiaikoina tarkemmin. Tarinoiden paluun hyviin puoliin kuului sekin, että vaikka esseillä oli eri kirjoittajat, teksti oli tasaisen sujuvaa ja laadukasta - huolellisesti kustannustoimitettu teos siis. Odotan jo Avaimen seuraavaa Café Voltaire -kirjasarjan teosta, nyt syksyllä ilmestyvää Englannin nykykirjallisuuden katsausta!

Matkalla oli mukana myös Amin Maalouffin Samarkand. Sen kanssa kävi huonommin: aloitin teosta lentokoneessa menomatkalla, ja siihen se sitten jäikin. Alku ei ollut mitenkään huonon tuntuinen, mutta jotenkin en saanut keskityttyä siihen koneen melussa. Majapaikan, suomalaiselta omistajalta vuokratun nizzalaisasunnon, kirjahyllystä löytyi sitten muuta luettavaa. Luin peräti kolme "suomalainen Ranskassa" -teosta. Provencelaisen asunnon etsimisestä ja ostamisesta kertovat Merja Tynkkysen Valkoinen talo Rivieralla ja Kari Kyrönsepän Kyrönsepän Provencen syleilyssä eivät jää historiaan ainakaan kirjallisten ansioidensa takia. Luin ne vain aiheen vuoksi (ihanassa Nizzassa ja sen lähiseuduilla itsestäkin alkoi tuntua siltä, että tietenkin kaikilla pitäisi olla oma tukipaikkansa Provencen auringossa) ja välillä melkein kiemurtelin etenkin Tynkkysen kielenkäytön vuoksi, mutta ihan ok matkalukemisia ne silti olivat. Helena Petäistön Ranskalaiset korot sen sijaan oli hyvin kirjoitettu ja muutenkin monipuolinen ja kiinnostava katsaus Ranskaan ja etenkin Pariisiin 1990-luvulla. Jos Petäistö tekisi teoksestaan päivitetyn eli tämän päivän version, lukisin senkin.

Nyt olen ollut pari päivää kotona ja ehtinyt tietenkin lukea jo täälläkin. Yritän lomailla niin, etten vain istuisi koneen ääressä, mutta kaikenlaista blogitettavaa ehti kyllä kertyä mieleen viikon blogitauon aikana. Tulette kuulemaan - lukemaan - ainakin nizzalaisista kirjakaupoista ja Ranskasta ostamistani kirjoista ja kenties Jane Austenin elämästä ja Marigoldin lumotusta maailmasta. Entä kuka haluaisi kääntää muutaman romaanin ranskasta suomeen? Minulla olisi nyt antaa muutamia vinkkejä kirjoista, jotka kernaasti lukisin suomeksi.

5 kommenttia:

  1. Tosi paljion ehdit lukea lomalla, vaikka nuo lainakirjat taisivat ollakin aika kevyitä luettavia. Tarinoiden paluu kuulostaa oikein hyvältä! Hyvä loma - hömppää ja sivistystä sopivassa suhteessa. :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä, lainakirjat olivat todella nopealukuisia ja myös sellaisia, etten ilmaan matkaa olisi niitä lukenut. Ihan kiva ne oli kuitenkin lukaista - saatoin piinata muuta matkaseuruetta Ranska-knoppitietoudella ja kertomuksilla "siinä yhdessä kirjassa yksi suomalainen, joka oli Ranskassa..." :)

    VastaaPoista
  3. Samarkand on mielestäni kaksijakoinen kirja. En tajua, kuinka kirjoittaja on onnistunut tekemään alun historiaosuudesta niin tappavan tylsän, jopa näin historiaa opiskelleen näkökulmasta. Kun saavuttaa kovalla työllä kirjan puolivälin, alkaa "varsinainen" tarina, joka puolestaan on kohtuullisen vetävästi kirjoitettu. Eli: jos sopiva hetki sattuu kohdalle, Samarkandkin kannattaa lukaista loppuun asti.

    PS. Nizza on ihana paikka!

    VastaaPoista
  4. Onna, hyvä tietää. Asennoidun Samarkandiin seuraavalla yrittämällä niin, että alku aina hankalaa. En ehkä myöskään yritä enää lukea sitä hälinässä muiden ihmisten keskellä. Luin nyt lentokoneessa ehkä 60 sivua, mitään ei jäänyt mieleen.

    VastaaPoista
  5. Hyvä kuulla, että Tarinoiden paluu on noin hyvä, oon sitä selaillut moneen kertaan! Seuraavalle Ranskan matkalle siis.. ;)

    VastaaPoista