lauantai 19. kesäkuuta 2010

Kuninkaallista lempeä ja juonittelua

Jos Ruotsin häähumu ei oikein innosta, voi televisionkatselu- ja iltapäivälehtien lukemisajan käyttää hauskemminkin ja silti pysytellä kuninkaallisessa, joskin hieman paheellisessa, ilmapiirissä.

Eleanor Hermanin Kuninkaiden rakastajattaret ilmestyi suomeksi pari vuotta sitten ja on parempaa kesälukemista kuin kasa juorulehtiä. Sala- ja vähemmän salarakkaita on ollut aina! Ja jos luulitte, että rakastajattaren pitää olla vain kaunis – että ylipäätään rakastajattareksi pääsee – ja nöyrä, että kestää asemansa, niin ehei. Rakastajattaret kautta aikojen ovat usein olleet kaikkea muuta kuin nöyriä. Oveluus, älykkyys ja häikäilemättömyys ovatkin taanneet, että joskus hovin todellinen vallanpitäjä onkin ollut kuninkaan rakastajatar. Ja jos rakastajatar teki virheen, seuraukset saattoivat olla julmia ja kohtalokkaita...


Kirja on aikamoista tieteen popularisointia, mutta yhtä kaikki hauskaa ja kiinnostavaa, osin traagistakin, lukemista – ahmin sitä kuin romaania. Lisää tietoa opuksesta löytyy esim. täältä.

4 kommenttia:

  1. Hmmm, tämä kirja pitänee jossain vaiheessa hankkia käsiin - yleensähän kai rakastajattaret ovat tosiaankin olleet huomattavasti persoonallisempia ja värikkäämpiä kuin viralliset, tittelin ja maa-alueiden perusteella naidut, viralliset vaimot...

    VastaaPoista
  2. Tänään nykyhistoriaa,
    huomenna tuota historiaa ;)

    VastaaPoista
  3. No tuo pitää ilman muuta lukea. Pistänpä korvan taakse :)

    VastaaPoista
  4. Kuninkaiden rakastajattaret on siitäkin hyvä kesäkirja, että sitä voi lukea pätkissä. Juonittelevia, romanttisia välipaloja, mikäs sen sopivampaa kesäpäivään.:)

    VastaaPoista