lauantai 5. joulukuuta 2009

Leena Krohn: Ihmisen vaatteissa


Luin tämän kirjan heti Joe Speedboatin perään. Tässäkin oli kyseessä nuoren pojan kasvutarina, ja se kerrottiin Speedboatia kevyemmin, hauskemmin ja nopealukuisemmin. Kuitenkin se herätti yhtä lailla ajatuksia lasten ja nuorten elämästä sekä ylipäätään ihmissuhteista, identiteetin muodostumisesta, maailmanmenosta.

Olen lukenut useita Leena Krohnin kirjoja. Kaikkia näitä lukukokemuksia yhdistää se, että kirjat ovat olleet todella erikoisia ja taitavia. Vaikken ole kaikista erityisemmin pitänyt tai oikein edes saanut niistä otetta, en ole voinut olla ihailematta, että joku osaa kirjoittaa tällä tavalla, luoda tällaisia maailmoja. Muistaakseni Kirsi Pihan Lukupiiri-blogissa joku joskus sanoi jotenkin niin, että Leena Krohnin kirjan luettuaan on sellainen olo, että on saanut keskustella jonkun itseään viisaamman kanssa, eikä ole edes ymmärtänyt kaikkea, mutta on silti tullut kohteliaasti ja kunnioittavasti kohdelluksi. Se on hyvin sanottu – kiteyttää myös minun tunteeni Krohnin kirjoista.

Ihmisen vaatteissa on suunnattu ensisijaisesti lapsille ja nuorille, joten se oli huomattavasti helppolukuisempi kuin aiemmin lukemani aikuisten Krohnit. Pieni, viisas ja sympaattinen tarina kertoo yksinäisestä pikkupojasta, joka ystävystyy naapuriin muuttaneen pelikaaniherran kanssa. Pelikaani on päättänyt kokeilla ihmisten elämää ja onnistuukin siinä niin hyvin, etteivät ainakaan kiireiset ja mielikuvituksettomat aikuiset huomaa hänessä mitään outoa, paitsi aivan tarinan lopussa. Poika kertoo pelikaanille ihmisten maailmasta ja opettaa tämän mm. lukemaan. Pelikaani taas tarjoaa surkealle, vanhempiensa eron vuoksi maalta kaupunkiin joutuneelle pojalle seuraa ja ymmärrystä. Kumpikin auttaa toista sopeutumaan uuteen elämään.

Pelikaani on ensin kovin innostunut ihmisten elämästä. Hän saa esimerkiksi työpaikan oopperasta ja löytää musiikin ja baletin ihmeellisen maailman. Kun kaupunkia katsellaan pelikaanin silmin, niin kaupassa käymisestä kuin kirkostakin löytyy outoja asioita. Vähitellen pelikaanin illuusio toimivasta, monipuolisesta ja ystävällisestä ihmisten maailmasta kuitenkin murenee. Hän ei voi ymmärtää sanomalehdestä lukemiaan julmuuksia, hän kärsii sydänsuruja. Ihminen ei olekaan nerokas ja hyvä.

Kirjan takakannessa teosta oli luonnehdittu ”valloittavaksi fantasiaseikkailuksi”. Sellainen se olikin. Voisin kuvitella, että lasten ja nuorten mielestä tämä on ensi sijassa mukava ja kiehtova tarina, aikuinen löytää sitten siitä myös vertauskuvia ja kannanottoja. Joka tapauksessa hieno pieni kirja! Jos haluat lukea helpon Krohnin, lue tämä. Itselleni jäi tästä sellainen olo, että näkisin mielelläni myös Liisa Helmisen kirjasta ohjaamaan elokuvan. Ja Leena Krohnin uusin kirja, se pitäisi kyllä ehdottomasti lukea.

Tekstinäyte luvusta Lintu tutkii tieteitä, linnun ja pojan keskustelu:
-Nyt minä sanon teille lintuna ja ihmisenä, että tärkeintä ja muistamisen arvoisinta on hämmästys.
- Hämmästys?
- Se juuri. Mitä enemmän lukee, sitä enemmän ihmettelee. Lopulta tuskin viitsii enää lukeakaan. Sitä vaan istuu ja on ällistynyt.
- Maailman menostako?
- Ja ajan.
- Ei se lukeminen sitten paljon hyödytä.
- Miten sen ottaa. Siitä ei kukaan ota selvää, mikä lopultakin on hyödyksi ja mikä ei. Mutta paljon te olette saaneet selville: imukalan ruokavalion ja jääkausien keston, Alfa Centaurin etäisyyden ja niveljalkaisten ilmaputket. Teillä on lyhyt nokka meihin pelikaaneihin verrattuna, mutta joka paikkaan te olette sen ehtineet työntää. Teitä uteliaampaa eläintä ei maailmasta löydy. Eikä omituisempaa. Mikä teistä selvän ottaisi.

Leena Krohn: Ihmisen vaatteissa. Teos 2004, neljäs painos.

5 kommenttia:

  1. Kiitos vinkistä! Kaikista kuulemistani kehuista huolimatta olen jättänyt Leena Krohnin kirjat hyllyyn. Ehkä juuri tämä Ihmisen vaatteissa on se, josta voisin aloittaa matkan Leena Krohnin maailmaan.

    VastaaPoista
  2. Hei! Kiva että kiinnostuit. Myös Tainaron on sikäli helppolukuinen, että sitä voi lukea fantasiatarinana, vaikka siinäkin on vertauskuvia jne. Kannattaa selailla ainakin muutamaa Krohnia, niissä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä! Minua kiinnostaa niissä usein jo se, että miten kukaan on keksinyt ylipäätään idean sellaisista kirjoista kuin K. kirjoittaa.

    VastaaPoista
  3. En ole lukenut tätä kirjaa, mutta olen nähnyt elokuvan. Se on ihana! Suosittelen.

    VastaaPoista
  4. Oi että! Olen nähnyt tämän elokuvana ja se oli niin kökkö että suretti, koska idea oli minusta hieno. En tiennytkään että se pohjautuu Krohnin kirjaan! Sehän on pakko lukea. Taas kerran lienee käynyt niin että leffa runteli hyvän kirjan...

    VastaaPoista
  5. Elma Ilona, en ole nähnyt tätä leffana, mutta minusta kirja on aina parempi! Tämä kirja on vielä niin lyhyt, että sen lukee nopeasti. Suosittelen tutustumista! :)

    VastaaPoista