keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Kuunteletko äänikirjoja?

Minä en ja olen siitä äänikirja-aiheisissa nettikeskusteluissa kertonutkin (esim. Marjiksen blogissa). Nyt olen kuitenkin yhtäkkiä sitä mieltä, että tarvitsen mp3-soittimen ja haluan äänikirjoja.

Sain herätyksen viime viikonloppuna, kun retkeilin yksikseni pari tuntia Espoon keskuspuiston poluilla. Otin kokeeksi mukaan askelmittari-radion.


Aluksi kuuntelin radioasemia, joilta tuli pääasiassa musiikkia. Se oli kauheaa. En löytänyt kuin rokkia ja poppia, ja ne eivät sopineet ollenkaan rauhalliseen metsään (kyllä, henkinen mummo minussa vastustaa nuorisomusiikkia). Olo oli levoton enkä kuullut omia ajatuksiani. Muutenkin tuntui siltä, että elämässäni on tarpeeksi melua ja hälinää ilman musiikin kuunteluakin.


Mutta sitten! Osuin (kaiketi) Ylen keskusteluohjelmakanavalle ja ilahduin tunnin aikana monta kertaa. Päivän uutiset tuli kuunneltua huolellisesti. Parasta oli kuitenkin se, että kuulin ihmisen luonnollista kielikykyä käsittelevän osan jostain kielenkäyttöohjelmasarjasta. Noam Chomskyn ajatuksia metsässä, hauskaa! Kuuntelin myös elämäni ensimmäistä kertaa kunnolla selkouutiset ja sekin oli kiinnostavaa: hyvä, etten tehnyt muistiinpanoja lauserakenteita ym. kielellisiä seikkoja koskevista havainnostani. Näiden opettavaisten ohjelmien lisäksi sain tietoa myös mm. vuoden naisyrittäjästä.


Kotiin palatessani olin innostunut: Puheohjelmat kunniaan! Alan harrastaa radiokuunnelmia! Haluan kuunnella äänikirjoja! Musiikki ei rauhoita lukutoukkaa, mutta sanat tyynnyttävät.


Ennen kuin rynnistän soitinostoksille haluaisin kuitenkin kuulla, tuleeko niitä äänikirjoja oikeasti kuunneltua. Ja millaisia? Tuntuu, ettei ainakaan kovin pitkiä ja monimutkaisia kirjoja voi hahmottaa kuunnellen. Entä saako äänikirjoja ladattua nykyisin hyvin netistä? Se olisi helpoin ja paras ostostapa, arvelen.


Saa suositella myös kiinnostavia radio-ohjelmia!

12 kommenttia:

  1. Äänikirjoja en ole vielä(kään) kokeillut. Amerikkalaisia, englantilaisia ja ruotsalaisia puheradio-ohjelmia jo muutaman vuoden. Jokseenkin tuore listaus lemppareistani

    VastaaPoista
  2. Kiitos hyvin, hyvin kiinnostavasta radio-ohjelmalistasta! Löysin heti monta kiinnostavan kuuloista ohjelmaa. Hienoa!

    VastaaPoista
  3. Olen pitkästä aikaa lukemassa blogiasi ja taas oli niin kiinnostavaa asiaa. Rakastan äänikirjoja, kuunnelmia, Yle Puhe -radiokanavaa ym.ym.

    Äänikirjoja kuuntelen CD:ltä esim. taloustöitä tehdessä. Myös pitkillä automatkoilla on kiva kuunnella äänikirjaa. Kuuntelen sekä uusia että sellaisia, jotka olen aiemmin lukenut. Kuunneltu kirja on erilainen kuin luettu kirja.

    Iltaisin kuuntelen silloin tällöin englannin (tai muun) kielisiä äänikirjoja. Helpottaa unensaantia :)

    MP3-soittimellani on vain yksi äänikirje (netistä ladattu), mutta useita podcasteja mm. Radio Yle Ykkösen ohjelmia (Kirjakerho, Aristoteleen kantapää ym.).

    Mieluinen kuunneltava radiosta on Knalli ja Sateenvarjo -kuunnelmasarja. Kevyt ja hauska.

    Lenkkeillessä kuuntelen mieluimmin puheohjelmia kuin musiikkia.

    VastaaPoista
  4. Niin, ja kiitos Kaisalle ohjelmalistasta. Se on minulle oikea helmi!

    VastaaPoista
  5. Raija, kiitos kommentista. Kiitos myös kannustuksesta tekstien kuuntelemisen maailmaan: ajatus äänikirjasta alkaa olla aivan mahdollinen. Mulla on netistä ladattuna yksi muumikirja (sen sai joskus koeladata ilmaiseksi), ehkä aloitan siitä. Ja ehkä aloitan myös kummalliseen mp3-soitintekniikkaan perehtymisen.

    En ole jotenkaan sisäistänyt podcast-mahdollisuutta aiemmin, vaikka podcasteista olenkin kuullut. Nyt olen todella innostunut: podcastithan avaavat hienoja mahdollisuuksia kuunnella melkein mitä vain ja missä vain! Teidän molempien kommenteista ja etenkin Kaisan listasta on varmasti iloa muillekin blogin lukijoille kuin minulle. Kiitoksia!

    VastaaPoista
  6. Minulla on tunnin työmatka suuntaansa. Mietin kovasti äänikirjavaihtoehtoa radion tilalle, joka korven keskellä aina hävitti kaikki kanavat. Kokeiltuani Taru sormusten herrasta, totesin, etten ajaessa voi sellaista kuunnella. Nukahdan. Tai lähinnä tekisi mieli sulkea silmänsä, jotta voisi keskittyä paremmin.
    Eli minulle ei autoon..

    Mutta muuten voisin kuvitella äänikirjoja kuuntelevani, esim. lenkillä, koska silloin liikun fyysisesti enkä vain rattia kääntele, joten uskoisin pysyväni hereillä :) Ja metsässä lenkkeillessä se olisi varmaan miellyttävä kokemus.

    Lisäksi näen mahdollisuuden tehdä kahta asiaa yhtä aikaa, kuunnella hyvää tarinaa ja vaikka tehdä käsitöitä.

    Töitä tehdessä toimistolla, on pakko kuunnella musiikkia omasta soittimesta, koska joku propellipää on keksinyt avokonttorit ja meillä siellä pauhaa neljä eri radiokanavaa, joista yhdestäkään en saa kunnolla selvää. Ei pysty millään keskittymään yksityiskohtiin, joten jyräytän päälle arsenaalin riittävän agressiivista musiikkia, niin saan työt tehtyä.

    Radion puheohjelmia en ole kuunnellut mitenkään säännöllisesti, mutta huomaan, että ne vähätkin mitä kuuntelee, tarttuvat mukaan todella helposti. Tässä on vähän se kuin opiskellessa aikanaan, että minuun tarttui todella helposti opettajan/luennoitsijan puhe ja muistin siitä jälkeenpäin todella paljon. Helpotti tietysti tenttiinlukua jonkun verran :)

    VastaaPoista
  7. Minä en ole pitänyt itseäni kuulemalla oppivana, mutta nyt pari nk. radiokävelyä tehneenä huomaan, että kuulokkeista suoraan korviin tuleva puheohjelma jää todella hyvin mieleen. Eli jos kuuntelisi oikein suunnitelmallisesti jotain kirjaa, ohjelmaa tai vaikka kielikurssia, varmasti oppisi, jos samalla kävelisi rauhallisessa ympäristössä. Innostukseni kasvaa!
    Ja tänään imuroidessa ajattelin tuota "kaksi kärpästä yhdellä iskulla -asiaa: ehkä siivoaminen olisi kivaa, jos samalla voisi kuunnella jotain mielenkiintoista.

    Kaisa podcast-lista on kyllä hieno. Kävin taas tutkailemassa sitä. Tutkailin myös Ylen podcast-arkistoa ja siellähän on vaikka mitä.

    VastaaPoista
  8. Olen kuunnellut äänikirjoja viimeisen kolmen vuoden aikana säännöllisesti toistuvilla pitkillä automatkoilla. Minulla on härveli, jonka kautta saan kuunneltua iPodia autoradion kautta (ei tarvitse kuulokkeita). Tuo vaihtelua ainaiseen radionkuunteluun, eikä radio sitä paitsi täällä periferiassa aina kuulukaan. Äänikirjoilla on ollut hyvä torjua väsymystä ja turtumusta ratissa.

    En ole itse ostanut äänikirjoja, vaan lainannut kirjastosta ja siirtänyt soittimelle. Äänikirjan osto tuntuu jotenkin riskaabelilta, sillä huono lukija voi pilata koko kirjan. En esim. pitänyt Anna-Leena Härkösen Ei kiitos -kirjan lukijasta, mikä varmaankin vaikuttaa myös mielipiteeseeni kirjasta. Liian monimutkainen kirja ei myöskään ole hyvä kuunneltava (esim. Jari Tervon Myyrän kohdalla olin välillä autuaan sekaisin laajan henkilögallerian ja vaihtuvien kertojaäänten kanssa). Toisaalta Sinuhea oli nautinto kuunnella ratissa.

    (Miten minusta tuntuu, että olen kertonut nämä samat asiat aiemminkin. Ehkä jossain toisessa kirjablogissa?)

    VastaaPoista
  9. Onna, Sinuhea olen muidenkin kuullut kehuvan hyväksi äänikirjaksi, vaikka se äkkiseltään tuntuisi liian pitkältä ja monimutkaiselta. Ehkä siinä on paitsi hyvä tarina myös hyvä lukija? Lukijalla on kyllä iso rooli äänikirjassa.

    En muuten muista sinun kertoneen äänikirjakokemuksista aiemmin tässä blogissa. Muistaakseni en ole itsekään aikaisemmin niitä peräänkuuluttanut. ;)

    Olen muuten kallistumassa podcast-äänikirjalinjalle jo siksi, että se, että radio hyppii kanavalta toisella tai rätisee ja paukkuu, on raivostuttavaa. Kohta on niin kylmät ilmatkin, ettei viitsi ottaa hanskaa kädestä ja alkaa rämpätä radiota. Mp3-soitin on siis saatava. :)

    VastaaPoista
  10. Mie olen nyt innostunut äänikirjoista, kun haluaisin lukea kaiken aikaa, mutta se ei ole esimerkiksi öisin mahdollista, koska yölamppu häiritsee huoneessa nukkuvaa toista osapuolta. Äänikirjojen kautta pääsen jatkamaan kirjojen maailmaan, eikä tarvitse valoa. Kuuntelisin äänikirjoja varmaan myös autossa, jos minulla sellainen olisi. Olen kuunnellut myös äänikirjoja käsitöitä tehdessäni, sillä en osaa lukea yhtä aikaa.

    VastaaPoista
  11. Hanna, ehkä tuossa olisi ratkaisu siihen, etten saa tehtyä käsitöitä! Niiden kanssa ei tosiaan voi lukea, enkä katso juuri telkkaria enkä pidä käsitöistä niin paljon,että tekisin vain niitä. Hyvä vinkki siis, alan kuunnella äänikirjoja! Tai lähinnä olen edelleen kuunnellut radio-ohjelmia (Aristoteleen kantapää on suosikkini) ja runoja, Aleksis Kivi on hienoa kävelyseuraa.

    Minusta tuntuu, että kirjan kuunteleminen voisi olla liian intensiivinen kokemus ennen nukahtamista, häiritsisi untakin? Toisaalta jos joku lukee minulle ääneen, nukahdan aina, siinä on jotain niin rauhoittavaa ja ehkä turvallistakin.

    VastaaPoista
  12. Itse kuuntelin kerran Elisalta ostamani äänikirjan Sinulle luotu, josta tykkäsin tosi paljon. En tiedä onko vielä saatavissa, kotimainen kirjailija, en muista kuka. Suosittelen

    VastaaPoista